25. marraskuuta 2012

ROBOTTI/RADIO

Ukkoseni ei tavallisesti huvittele kaavalehtiä selailemalla, mutta joskus niihin vain ei voi olla kompastumatta, jos vaikka äidillä on kiivas kaavanetsintä meneillään. Erään kerran tänä syksynä hän törmäsi vanhan Ottobren numeron robottipaitaan ja esitti pyynnön, josta oli vaikea kieltäytyä. Tein omanilaisen applikaation ja paidankin eri kaavalla, koska valmiiden mallien noudattaminen ei tyydytä. T-paitakankaat leikkelin omista vanhoista paidoistani. Applikaatiossa ja resorien asettumisessa olisi ollut vielä parantamisen varaa, mutta tilaaja oli todella kiireinen. Ennen kokoon ompelua tehdyt applikaation osat ovat ihan ok, mutta nuo paidan muotoiseen pohjaan kiinnitetyt radiopätkät eivät oikein tahtoneet asettua suoraan. Lapsi oli niin innostunut paidastaan, että otti sen käyttöönsä puolivalmiina, ilman resoreja ja jouduin peräti pesemään sen ennen viimeisen ompeluillan rutistusta. Menköön, käyttöpaita, ihanaa kun omatekemät kelpaa!

My son found a robotshirt in an old Ottobre-magazine. I made him one, only with self-made applique and another shirt pattern. T-shirt fabrics are from my own old t-shirts. I could really have worked a bit longer with this, parts of the applique are not quite straight and also the ribbing is wonky and could have been better if I took it off and sew again, but my client was really busy. He wore the shirt already the day before I finished it and I had to wash it before I could sew the ribbing. Never mind, I feel happy he likes something I made for him!







































Kuvauksen hoidin kiireellä keskellä yötä, perheen nukkuessa, lievässä valaistuksessa, ilman vastahakoista mallia. Myönnetään, se näyttää enemmän radio- kuin robottipaidalta, mutta olin hyvin huojentunut, kun Ukkonen joustavassa mielessään piti täysin luonnollisena, että robotilla on radio kojetaulussa ja kajarit pitkin rinnuksia.

It looks more like a retro radio than a robot shirt, but  he found it quite natural that there is a radio on a robot!





19. marraskuuta 2012

PYYHEKLIPSITTIMET



Luin kerran netistä, että pyyhkeiden värikoodittaminen on mautonta. En sentään uskonut, minun nähdäkseni kätevät käytänteet eivät voi olla läpeensä pahoja tai varsinkaan mauttomia ja värikoodittaisinkin pyyhkeemme, ellei se olisi niin loputtoman ikävää! Käytin jo vuosia enimmäkseen tiettyjä viileänvihreitä kylpypyyhkeitä ja vaikka väri itsessään olikin mieleinen, minua puistatti joka kerta pyyhettä valitessa. Olisin niin mieluusti valinnut jotain muuta.

Toteutin perheelle henkilökohtaiset tunnisteklipsittimet, joita voi käyttää joko ripustukseen tai antaa killua reunassa vaan. Pyyhekaapille mennessä valinta on vapaa!

I won't colour code our towels. Not because someone said it is not tasteful, but because it is Boring. Here are our personal tags to be attached on Any Towel. Now I can experience my absolute personal colour picking freedom by the towel cabinet, again and again.

18. marraskuuta 2012

POKKARIKASSI





Kuusivuotias nallekarhu yllättää. Toisena päivänä  iso ja retee, toisena päivänä haliva ja pikkuinen. Nallekarhu halusi heti enkkupuuvillasta kassin! Tein ankkapokkarin mentävän.

This 6 years old is such a teddybear, tough and big on some days, but really cuddly and little on others. He fell in love with this touristy cute japanese cotton right away and I made him a small travel bag to carry comics.