RAITAPIPA

Pipo Ukkoselle! Viime talvena bongailin ihania ja värikkäitä pipoja ympäriinsä ja ehdin kehittää vakaumuksen raitapipojen tarpeellisuudesta, mutten sentään viitsinyt tehdä niitä. Tässä ensimmäinen nyt kumminkin on, ihan kepeästi syksyn huumassa valmistuneena. Toivotaan, että neulomisen rentous jatkuu ja Kovaääninenkin ehtii saada yhteisesti suunnittelemamme pipon, johon hän toivoo kellanvihreää tupsua.

It is his new winter beanie! I've been thinking of colourful beanies since last winter, they were so fashionable and everywhere and made me so glad. Now I finally finished the first one and I'm hoping to make the second one for his little sister before the winter is here. She has chosen her own stripe colours and she is especially strict about the pom pom, which is supposed to be  yellowish green (like that stripe above).

En suinkaan tehnyt kalliita lankaostoksia vaan hyödynsin vanhoja varastoja! Nämä ovat vaippalankajäämiä siitä aiemminkin mainitusta ehtymättömästä Patons-tilauksesta, jonka Mirveli aikoinaan vuonna 2008 järjesti. Tein lapsille Patonsista lukuisia villiksiä ja totesin merinolangan niin mukavan pehmeäksi, että se sopii oikein hyvin myös pipo- ja kaulaliinakäyttöön. No niin, myönnän kyllä ostaneeni mustan ja valkoisen kerän jälkikäteen, jotta olen saanut vähän raikkaampia väriyhdistelmiä. En käyttänyt pipoon ohjetta, mikä on kaltaiselleni amatöörille suht jännittävää, mutta pipon teko oli niin letkeää, ettei paljon puristanut, vaikka teinkin kavennukset kolmeen kertaan sopivan kavennustavan ja pipon pituuden löytääkseni.

I didn't use any pattern but fought my way through it by experimenting, I ended up making the upper part three times, but for some reason I didn't mind, it was just fun, because Patons is such a thick and soft yarn to knit (and wear) and the stripes were so cheerful to look at. I still have terribly much of this yarn, because a fellow blogger (who just lost all the pictures in her blog!) organized a group order in 2008 when I was preparing for our second baby.  We had many pairs of diapercovering woollen pants made out of this soft merino wool. It is also excellent for beanies and scarfs.

Tästä tuli kyllä aika soma. Katson neulekäsialani epätasaisuutta läpi sormien. Lapsi on itse tyytyväinen, pikkusisko odottaa omaa pipaansa ja heidän isänsäkin jo vihjasi, että pipo olisi hänellekin tervetullut. Viimeksi mainitun toiveen painoin mieleeni suurena kohteliaisuutena.

I find this so cute. Never mind the unevennesses in my knitting. He is happy, his sister is expecting to have one and now their father hinted, that he wouldn't mind if he had one, too. That latter is a big compliment. 

Tervetuloa und Willkommen to my new readers. Es freut mich euch hier zu sehen and I really enjoy to be able to find new, interesting links through your profiles. Och samma på finska. (Good night!)

KÄDESTÄ SUUHUN

Viikko sitten mummulalomailimme lasten kanssa. Menimme malliksi puolukkametsään, pienin odotuksin ja kipoin, lasten ulkoilutus mielessä. Puolukoiden lisäksi löytyi kangasrouskuja ja äitini sai itsestäänselvän - ja hyvin pedagogisen - idean ottaa kaikkea noukkimaamme seuraavan aterian aineksiksi. Lasten mielestähän sienisalaatissa ei ole mitään huvittavaa, mutta ainakin aikuisilla oli hauskaa.

Week ago I visited my parents with the children. We made a little forest outing with pretty small expectations, but succeeded to find both lingonberries and mushrooms. My mother got this real pedagogic idea to have both of those for the next mealtime and we adults had great time (photographing and) preparing the meal. Children were less fascinated with the mushroom salad.

Marjapiirakan kanssa sai sentään lämmintä kinuskikastiketta. Ukkonen nautti hyvinkin.

The lingon tart was served with warm butterscotch and my son ate a lot.

Viime sunnuntaina uusimme saalistushupimme omin väin lähitienoolla. Hauskaa oli löytää täältäkin kiva sienipaikka, meillä on ollut siinä suhteessa huonoa onnea.

Last Sunday we found a mushroom spot not too far from our own home, too. We are glad, we have missed that!

Tällä kertaa mieheni päätti, että päivälliseksi olisi pastaa ja tattikermakastiketta. Lapset eivät syöneet sitä, vaikka Kovaääninen maistoi ja myönsi, että sieni maistui hyvältä.

This time my husband decided what we were going to eat, pasta and cream sauce with mushrooms. Our three-year-old tasted mushroom in cream sauce, admitted that it tasted good and chose not to eat it.

Ja kivaa on, että vielä jäi saalista pakkaseen pantavaksi emmekä siis eläkään aivan kädestä suuhun. Tatteja parille aterialle, karvarouskut saavat palvella sienisalaatissa.

After pretty little effort we still have freezed mushrooms for a couple of meals and salty boiled ones for several salads.