28. huhtikuuta 2013

SIPSUN SYÖMILLE
























Siltä varalta, että kaikki mukavuudenhaluiset ja/tai ekohenkiset vierailijani eivät vielä tiedä tätä farkunkorjausvinkkiä, jaan sen tässä pitkästä aikaa farkkuja elvytettyäni. Kolmiaskelsiksak on oiva työkalu, muutama minuutti ees taas reiän päältä ja vähän vierestäkin, eivätkä farkut enää paista läpi. Jos reikä on pahempi, on alle hyvä laittaa väriin sointuvaa puuvillaa. Langan valinnalla voi vaikuttaa siihen, miten näkymätön paikkauksesta tulee. Kun ei kamalasti pyllistele, on tässäkin alla kuvattu sisäreisipaikkaus melko huomaamaton. Uusia housuista ei tule, mutta ainakin minusta on mukavaa vetää pitkästä aikaa vanhat, pehmeäksi käytetyt housut jalkaan ja pidentää vähän luontoepäystävällisen vaatekappaleen elämää.

I lengthened life of my old pair of jeans by sewing a couple of minutes over the holes with three-steps-zig-zag, or whatever they call it in English, The holes are now almost invisible, since they don't show too much between my thighs. I used a piece of cotton under the holes, but if fabric is only getting too thin, it isn't needed. I'm really happy with my comfortable old jeans again, especially having heard about the environmental issues of denim.
  

TEEPAITA PITI SAADA


 
 
Armeliaita teepaitoja ei ole kovin helppo löytää, mutta ei ihminen aina voi verhoutua telttoihinkaan. Tein testiksi tällaisen muunnoksen ihan passelista kaupanteepaidastani. Jäljensin yläosan vyötärön yläpuolelle saakka ja levitin sitten helman kuvan osoittamalla tavalla. Taakse tein pienen pidennyksen, mutta lyhyenä se lähinnä kompensoi hyppyriä. Jäi tähän tietysti viilattavaa, mutta kokonaisuudessaan olen testiin tyytyväinen. Nyt eivät muhkurat paista ihan niin muhkuraisina housunvyötärön päällä. 

It is not easy to find forgiving t-shirts but I'm tired with tents. I made my own version of an old t-shirt. I traced it as it was to just above of the waist, where I opened it to A-line. The view is much less bumpy.

 






































Käänsin saumuroidun kauluksen yksinkerroin ja ompelin ihan suoralla ompeleella, kaulus on niin leveä, ettei joustolla tee mitään. Saumurireuna helmassa olisi varmaan ollut vitsikkäämpi jossain muussa kankaassa, tähän se näyttää kyllä ehkä liian huolittelemattomalta, mutta pituutta on niin hintsusti etten ole vielä tohtinut kääntää helmaa. Nanso-kangas löytyi  viime kesänä Triteksistä palana ja olen siihen aika ihastunut. Pala ei ollut suuri, mutta olinkin valmiiksi sitä mieltä, että tästä pitäisi tehdä jotain suht pientä, jottei suuri raportti toistuessaan tekisi ison mummokauhtanan vaikutelmaa. Ja epäsymmetrisesti kuvion piti myös sijaita, jotta vaikutelma olisi jotensakin moderni eikä siis mummo.

The serged hem would maybe suit some other (patternless?) fabric better, here it looks a bit odd. Sadly the shirt is so short, that I haven't felt comfortable to turn the hem afterwards. I really like this  retro-ish pattern. When I bought the fabric last summer, I decided it needed to become something small enough, that the pattern would not be repeated and that it should be unsymmetrically positioned just not to be too grannylike retro.




1. huhtikuuta 2013

KAIKKIEN AIKOJEN KEVÄTPAITA


Toissa keväänä plokkasin kaavan ja ostin kankaan, viime keväänä aloitin ompelun ja tänä keväänä (toiveikkaasti ilmaistuna) sain nyrhittyä niin monta rupeamaa, että pääsin pukemaan paidan päälle. Olipa tuskaisaa puurtoa, mutta itselle ompelu on ihan selvästi mielen pohjalla väikkyvä kehitystehtävä. Tämä saattaa olla ihan käyttökelpoinen laitos, ainakin tällä hetkellä pellava vaikuttaisi juuri sopivan nuhjuisen pehmeältä ja kodikkaalta ja malli hyvin armeliaalta ja helpolta! Ja hei, on myös värinen. (Herkku kaulakoru Idma Design!)

It took me three springs, but here it is. First spring I chose the pattern and bought the fabric. Second spring I started sewing and now, still expecting the spring to begin, I managed to finish it. I can't express how little I enjoyed the process, but I really really would like to be able to sew something for my own use, too. I guess it was worth it, this linen is soft and comfortable, the pattern very forgiving and as you see, it is coloured, too. (My sweet necklace by Idma Design.)






































Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 9/2008. Tykkään mallista kovin, panin sen aikoinaan heti merkille. Tämä lehti oli yksi niistä, joita jemmasin, kun äitini pani vanhoja lehtiä kiertoon. Hihoissa on takana tuollaiset laskokset ja takakappaleen laskos on mieleeni myös.

EDIT: Kappas, takakappaleen reuna olisi varmaan johdonmukaisuuden vuoksi ollut myös tikattava. Pitänee nyhrätä ihan vähän lisää...