RUUTUKREPPIÄ

Yksinkertainen kreppihame on nopea käsityö, hyvä päällä ja lyhentää matkaa potalle.

Simple seersucker skirt is the fastest clothing item to sew, nice to wear and cuts the way to potty.

Omaksuin Kovaäänisen vauva-aikana ystäväni teorian, jonka mukaan puolihameet eivät ole erityisen vauvamaisia vaatekappaleita. Mekot vain näyttävät vauvan päällä luontevammilta. Nyt kun lapselle on kehittynyt vartta, halusin kokeilla hametta ja totesin hameajan tulleen. Tosi näppärä vaatekappale!

Tälle hameelle löytyy helposti ihania esikuvia netistä, hameen ilme muuttuu aina suloisesti värin ja ruutukoon vaihtuessa.

When my daughter was a baby it seemed unpractical and unnatural to put her in a skirt, dresses were better baby clothes. Now her figure has changed and this skirt seems to fit her. It is such a practical clothing item!
 
There are plenty of pretty examples of this type of skirts in the internet. It is cute how the simple skirt changes with different colours and pattern sizes.

 

















Olen aina ollut kudottujen ruutukankaiden ystävä. Alakuvassa käytöstä poistuneet rakkaat vauvalakanat, joille koitan keksiä arvonsa mukaista jatkokäyttöä nyt tai joskus tulevaisuudessa.

Woven checked fabrics are so dear to me. In the picture below are the darling checked babysheets that my both children have used as babies. Now I'm trying to find a worthy second use for the material.

MUSIKAALINEN MUSTA

Hyvä mekko, lapsi halusi oma-aloitteisesti sovittaa ja pyysi heti päälle saatuaan musiikkia...

I know I succeeded with this dress. She wanted to put it on right away and then asked for music...

Tähän mekkoon törsin Triteksin toivioretkeltä löytynyttä mustaa trikoota. Olikohan nimi Uneksija? Uneksuja? Ilmeisesti jotain Nansoa? Kaava on sovellettu Kovaäänisen lempparimarimekosta, siis helman leveys ja miehustan mitat. Lisäsin nepparit (koska en saa kaksoisneulaa toimimaan sitten _millään_ ja pelkään, että suora neule ei joustaisi kauluksessa riittävästi) sekä kupumaiset perhoshihat, jotka onnistuivat vain sinnepäin. Ensi kokeilulla lupaan kaivaa sopivan hihakaavan esiin, nyt etenin perstuntumalla vaan. 

I used the dimensions of her favorite Marimekko jersey dress, added the snaps on the shoulders (because I'm in a war with double needles and was afraid I would sew the neck too tight without) and girly summer sleeves.

Mekko on tosi mukava ja pehmeä ja on ilo katsoa, miten sievästi laskostettu helma heilahtaa vauhdissa.

This is such a comfortable and soft dress and I love to see it swing on her. 

Tämäkin oli KCWC-viikkoni satoa. This was the last item I was able to finish during the KCWC-week. One day I will REALLY participate and use at least that hour every day.

OIVA ORANSSI

Ylisimppelit housut JättiRätin puuvillapellavasta Elsebeth Gyntherin perushousujen kaavalla, niinkuin sisähousut aiemmin. Sain aikaiseksi kiitos KCWC-viikon.

Übersimple linen+cotton pants with Elsebeth Gynthers basic pant pattern. Same pattern was used for comfy pants here. Finished, thanks for KCWC spring 2011!

P.S. Nämä pääsivät kuviinkin. Tosin raitateeman mukaan, mikä ei ehkä ole erityinen kohteliaisuus oransseille housuille, tirsk, sulautuvat hyvin siis taustaan?

HILPEÄ HARMAA

Hilpeän harmaa kevättakki olisi ollut paikallaan vaikkapa jo vapuksi, mutta onneksi säät taas viilenivät, jotta löysin motivaation takin valmiiksi nyhräämiseen. Apuna tietty Elsie Marley -blogin ihana KCWC-tapahtuma, johon päätin osallistua.
 

Cheerfully grey spring jacket would have been great to have already a couple of weeks ago, but I'm so relieved, that the weather got colder again, and it was not quite wasted time to finish it. Some extra motivation came from Elsie Marley -blogs wonderful KCWC Spring 2011.

Kangas on ohut vakosametti, jota finecordina myydään. Harmaa salmiakkiruutu löytyi Huvikankaasta ja ihastuin löytämääni kankaaseen niin kovin, että tilasin lisää kangasta myös pikkusiskon takkia varten. Arvaatte, kuinka siinä kävi. En päässyt edes sopuun itseni kanssa käytettävästä kaavasta ja takkikangas on nyt tuolla reservissä. Onneksi tätä nimenomaista reservikangasta en ole nähnyt niin kauhean monessa blogissa jatkojalostettuna, sillä kaikkein muodikkaimmille reservikankaille käy luultavimmin huonosti. Vuori on sitruunahkonkeltaista peruspuuvillaa. 

 

Ompelin jakkusen Suuren Käsityölehden 4/2009 kaavalla. Tämä on ensimmäinen vuoritettu jakku eläissäni ja olihan se aika vääntö. Tuossa se on, sieltä täältä pussittaen, vetskari hieman käyrällään ja kaikenlaista pientä epätarkkuutta täynnänsä. Onneksi se sopii kuitenkin somasti käyttäjälleen koon puolesta ja värinkin.

This corduroy jacket is the first lined jacket I've made. There are plenty of messy details and the lining makes it baggy here and there, but I'm somehow happy anyway. And so is my son, he doesn't judge detailing.