Tein kaulurit toisen perheen käyttöön, koska minua imarteli, että joku muukin piti tekemääni kauluria leikkikäytössä turvallisena. Väritoiveet jäivät epäselviksi ja siksi projekti venyi... tulkitsin sitten äidin itsensä käyttämää väripalettia ja penkoilin kaapeistani lähimmät sävyt. Tein kaksi kauluria, jotta ainakin jompikumpi kävisi laatuun ja vielä pipon päälle ikäänkuin kompensoidakseni pitkää toimitusaikaa. Kolmiokaulurit joustofroteeta ja velouria, tosi pitkä trikoopipo tällä kertaa kolmikolkkaisena.
These neckwarmers are made for another family. I was so flattered, that someone else found my velcro-attached neckwarmers safe for playing, that I forgot my usual stress controlling reasons not to sew for others. And I added a long jersey beanie to make it a set, this time it is three folded on top.
3 kommenttia:
Kyllä. Tämä ON täydellinen huivimalli, nätti, turvallinen sekä katu-uskottava poikienkin makuun. Eikä huiveja voi koskaan olla liikaa, meillä ainakaan...
Olen ennenkin ihaillut näitä näppäriä huiveja! Voisitko piirtää minulle kaavan paperille ja jättää tarhan lokeroon? Haluaisin tehdä toimivan kokoisen ja tarrat oikeaan kohtaan:)
Pipokin näyttää upealta! Saisiko siitäkin vaikka vähän mittoja, niin ehkä minäkin voisin uskaltaa kokeilla ompelua...
Kiitos aalloista, Unisukka! Totta kai piirrän sinulle kaavan, Heli! Ja voin pistää tännekin jonkun mittakuvan, nyt kun kaulurin menestys kihoaa päähän :D Pipon kanssa voin tehdä niin, että koetan tehdä Ukkoselle pipon ja merkitsen sen mitat sinulle, lienee melko lailla samanlainen koko. Itse menen kyllä yleensä näppituntumalla, otan kaapista pipon, joka ei ole kovin väärän kokoinen ja sovellan mittoja. Ohuet jerseypipot saa olla napakasti pään kokoisia, jotta pysyvät mukana. Palannen asiaan viikonlopun jälkeen, ellei Kovaäänisen esiintymispukuompelus vie kaikkea ompeluiloa.
Lähetä kommentti