TASKUMEKKO, PALLOLÖKÄRIT, LINSSILUDE

Ehkä Kovaäänisellä oli ihan vähän liiankin hauskaa tätä kuvatessa? Melkoinen pelle sai viime vuonna kummitädiltään kortin, jossa toivottiin hyvää pelleilypäivää, eikä niin iskevä lause hevillä unohdu. Nättien hymyjensä sijaan nuori klovni väläyttää tätä nykyä kameralle joko vetävän Amerikan-cheerleaderposeerauksen tai pellevirneen ja kohta myös -pyllistyksen. Ihanaa silti, että hauskaa näyttäisi riittävän joka päivälle.

She is an impossible model nowadays, our little clown.

Yritin hivuttautua vaateompelukynnykseni yli jollain oikein yksinkertaisella ja konstruoin collegeneuloksesta raglanhihamekon hupparitaskulla. Halusin jonkin jujun ja päätin yhdistää keltaisen paperinukkeläpän kaula-aukolle, sen alla on tarra, joka sulkee kauluksen. Tietysti juuri tuo yksityiskohta voi näyttää tosi mölöltä, ellei tarraa sulje tarkka äiti, mutta tämmöiset seikat paljastuvat yleensäkin minulle vasta valmiin tuotteen kohdalla. Jätin hihat ja helman rullautumaan ja homma olisi voinut olla ihan just hyvä siinä, mutta aloin hötkyillä tai mielistellä, kutsukaa miksi hyvänsä, ja lisäsin vielä rimpsuhelman. Uhhuh. Oranssinpunainen rimpsu petroolissa mekossa toi ommellessa mieleeni Valintatalon muovikassin ja siitä kuvaannollisesta ojasta en ole vielä noussut. Älkää kysykö, miksen purkanut. En tiedä.

A simple sweatshirtdress with a kangaroopocket. I left the armholes and hem unhemmed and I guess it would have been quite good just like that, only with the yellow paperdoll inspired velcro closing thingy. But then this odd mom-is-nice-mood came to me and I sewed that orangy red ruffle! Oh dear, I don't know what I was thinking, but while sewing, this peacock turquoise and orange combination reminded me of a supermarket plastic bag and I'm still not over it. For some reason I left the ruffle on the dress and there it is still. Maybe I can live with it. Or what if I make something pretty so that she wouldn't notice me taking this ruffle off?

Oma lukunsa ovat lökärit. Ekat lökärit! Olen silloin tällöin yrittänyt keksiä, miten lökäreitä/haaremihousuja tai vastaavia tehdään nykyään. 80-luvulla osasin mielestäni, mutta sitä ei kai enää lasketa. Kaavat jossain Ottobreissa eivät ole vastanneet tarpeeseeni ja lähdin uhkarohkeasti yrittämään välittämättä aiemmista epäonnistumisistani. Ostin ensin tarkoitukseen kauniin kankaan Majapuulta ja kaivoin sitten vanhan kankaan kaapista toteutukseen, eikös niin yleensä toimita?

And then I made baggy pants! I haven't succeeded with these after 80's harem pants and I guess those don't really count any more?

Kovaääninen inhosi ekaa versiota täysillä, mutta minä olin ovelampi. Ostin lastenvaatekutsuilta kimalteella varustetusta neuleesta ommellut lökärit ja totutin hänet ensin niihin. Aika oudot ne kaupankin housut, sivumennen, pitäisi keksiä sopivasti peittäviä yläosia niiden kanssa pidettäväksi. Jonain iltana kaventelin liioiteltua lökötystä pallohousuista uusien housujen avulla ja kun tyttö seuraavana päivänä näki housut vierekkäin pöydällä, totesi, että kyllä minä näitä pallollisiakin voin käyttää, koska käytän näitä toisiakin. Aaltoja!

She hated my first version, but I'm too clever, really. I bought a pastelcoloured pair of baggy pants with some glitter and she got used to live with a weird crotch. Then I sewed the first version slightly smaller and when she saw both pairs together on the table, she said it would be okay to use the dotted pair, too, since she is already using the other.

NAPPI JA HURJAPÄÄ

Kirjastosta haalittuihin lapsellisiin kesälukemisiimme kuului mm. ylimakea ompelukirja Mekkoni mun. Ihan pikkuisen pelkäsin antaa sitä Kovaäänisen käsiin siltä varalta, että olisi pitänyt alkaa tuottaa rimpsuja, vaikkei olisi ollut aikaa tuottaa mitään, mutta onneksi hän ihastui eniten yksinkertaiseen lelukoiraan. Niitä hän tietysti toivoi viiden suoraa eri väreissä kuvan mukaan, mutta ymmärsi kuitenkin yskän kun äiti löi otsaansa. Valitsimme tyttömäiset kankaat yhteistyössä ja nautin todella kuvioiden ja värien yhdistelykeskustelusta nelivuotiaan kanssa. Ompelin koiran kolmen tytön nyppiessä ja töniessä minua ja ompelukonetta ja kysellessä lukemattomia kysymyksiä. Koira sai luonnikkaan lelukoiranimen Nappi. Kävi niin, että isovelikin halusi omansa ja ompelin sen mustasta, khakinvärisestä ja luonnonvalkoisesta joustofroteesta. Eripariset korvat kuuluivat tilaukseen ja sydämeni suli, kun nimeksi tuli Hurjapää.

Last summer we had this terribly sweet and colourful Girl's World by Jennifer Paganelli from library and I must say I was slightly worried about my daughter possibly asking for all the ruffled stuff in the book. It was a relief she only asked for the simple stuffed dog, although she DID first ask for it in a series of five, all in different pastel colours, as in the book. We chose the girly cotton fabrics together and I really enjoyed the discussion about matching colours and patterns with my four-years-old. Since she was very impatient to see it finished, I made it in front of her and her little friends eyes. It was quite an experience to sew with three little girls pushing me from all directions and asking countless questions. Her big brother wanted to have his own, too, but slightly wilder one with unmatched ears. Stretchy terry fabrics were small remnants of kids' clothes sewing. 

Kolmas koira lähti vauvalahjaksi ja sille kävi niin kuin käsitöille yleensä aina ennen käsityöpäiväkirjaani, se lähti uuteen kotiin dokumentoimatta. Vauvan koira oli kirkkaankeltaista joustofroteeta mustavalkopallollisin neuloskorvin. Halusin laittaa sisään kulkusen, mutten lopulta  uskaltanut, kun olin  huolestuvassa mielessäni käynyt läpi ajatukset moninkertaisista ompeleista ja niiden kaikkien mahdollisesta purkautumisesta ja kulkusennielemisonnettomuudesta.

I also sewed a third plush dog for a baby gift, but it slipped away undocumented. It was made of bright yellow stretch terry and had black-and-white-dotted ears. First I was planning to add a jingle bell in it, but after going through all sorts of frightening inner visions of broken stitches and the baby swallowing the jingle bell, I decided to keep it more on the boring side.

Nappi ja Hurjapää ovat kelvanneet ainakin taisteluleikkeihin.
Plush dogs make soft weapons.