TASKUMEKKO, PALLOLÖKÄRIT, LINSSILUDE

Ehkä Kovaäänisellä oli ihan vähän liiankin hauskaa tätä kuvatessa? Melkoinen pelle sai viime vuonna kummitädiltään kortin, jossa toivottiin hyvää pelleilypäivää, eikä niin iskevä lause hevillä unohdu. Nättien hymyjensä sijaan nuori klovni väläyttää tätä nykyä kameralle joko vetävän Amerikan-cheerleaderposeerauksen tai pellevirneen ja kohta myös -pyllistyksen. Ihanaa silti, että hauskaa näyttäisi riittävän joka päivälle.

She is an impossible model nowadays, our little clown.

Yritin hivuttautua vaateompelukynnykseni yli jollain oikein yksinkertaisella ja konstruoin collegeneuloksesta raglanhihamekon hupparitaskulla. Halusin jonkin jujun ja päätin yhdistää keltaisen paperinukkeläpän kaula-aukolle, sen alla on tarra, joka sulkee kauluksen. Tietysti juuri tuo yksityiskohta voi näyttää tosi mölöltä, ellei tarraa sulje tarkka äiti, mutta tämmöiset seikat paljastuvat yleensäkin minulle vasta valmiin tuotteen kohdalla. Jätin hihat ja helman rullautumaan ja homma olisi voinut olla ihan just hyvä siinä, mutta aloin hötkyillä tai mielistellä, kutsukaa miksi hyvänsä, ja lisäsin vielä rimpsuhelman. Uhhuh. Oranssinpunainen rimpsu petroolissa mekossa toi ommellessa mieleeni Valintatalon muovikassin ja siitä kuvaannollisesta ojasta en ole vielä noussut. Älkää kysykö, miksen purkanut. En tiedä.

A simple sweatshirtdress with a kangaroopocket. I left the armholes and hem unhemmed and I guess it would have been quite good just like that, only with the yellow paperdoll inspired velcro closing thingy. But then this odd mom-is-nice-mood came to me and I sewed that orangy red ruffle! Oh dear, I don't know what I was thinking, but while sewing, this peacock turquoise and orange combination reminded me of a supermarket plastic bag and I'm still not over it. For some reason I left the ruffle on the dress and there it is still. Maybe I can live with it. Or what if I make something pretty so that she wouldn't notice me taking this ruffle off?

Oma lukunsa ovat lökärit. Ekat lökärit! Olen silloin tällöin yrittänyt keksiä, miten lökäreitä/haaremihousuja tai vastaavia tehdään nykyään. 80-luvulla osasin mielestäni, mutta sitä ei kai enää lasketa. Kaavat jossain Ottobreissa eivät ole vastanneet tarpeeseeni ja lähdin uhkarohkeasti yrittämään välittämättä aiemmista epäonnistumisistani. Ostin ensin tarkoitukseen kauniin kankaan Majapuulta ja kaivoin sitten vanhan kankaan kaapista toteutukseen, eikös niin yleensä toimita?

And then I made baggy pants! I haven't succeeded with these after 80's harem pants and I guess those don't really count any more?

Kovaääninen inhosi ekaa versiota täysillä, mutta minä olin ovelampi. Ostin lastenvaatekutsuilta kimalteella varustetusta neuleesta ommellut lökärit ja totutin hänet ensin niihin. Aika oudot ne kaupankin housut, sivumennen, pitäisi keksiä sopivasti peittäviä yläosia niiden kanssa pidettäväksi. Jonain iltana kaventelin liioiteltua lökötystä pallohousuista uusien housujen avulla ja kun tyttö seuraavana päivänä näki housut vierekkäin pöydällä, totesi, että kyllä minä näitä pallollisiakin voin käyttää, koska käytän näitä toisiakin. Aaltoja!

She hated my first version, but I'm too clever, really. I bought a pastelcoloured pair of baggy pants with some glitter and she got used to live with a weird crotch. Then I sewed the first version slightly smaller and when she saw both pairs together on the table, she said it would be okay to use the dotted pair, too, since she is already using the other.