Pitkään kaapissa virunut kukkakangas rupesi essuksi. Tämä kangas on Marimekko-kirpparilöytö, kuosi on Katsuji Wakisakan "Karuselli" vuodelta 1973. Sain etukappaleeseen ison kukan ja taakse molempiin puoliskoihin pienemmät, jälkimmäiset eivät vain taida hyvistä yrityksistäni huolimatta juuri erottua kuvista.
Tein essun mukaillen Carefree Clothes for Girls -kirjan essun ohjetta. Kaavakoot alkavat neljävuotiaista, joten piirsin ohjekuvan perusteella itse kaavan ja kehitettävää jäi. Minua viehättää essukonsepti kumminkin, joten haaveilen tekeväni vielä toisenkin essun ja toteuttavani sen jätti-isolla taskulla aivan kuin kirjassa.
Kuvausta varten Kovaääninen lähti ilman paitaa ja hupsuissa raitaleggareissa leikkimään kesän kuivattamaan metsikköön, mutta suoraviivainen syyssuunnitelmani on pukea lapselle alle mustia trikoita ja paitoja.
9 kommenttia:
Ihana ihana essu! (Tästä saikin inspiksen kaivaa muiden tuotosten jalkoihin jäänyt essuprojekti taas esiin...) Tykkään tyylistäsi, kivat kuvat ja tuo Oliona-otsikkokuva (? sillä on varmaan joku tekninen nimikin) on aivan huippu!
Tyttökateus vaan kasvaa kasvamistaan tällaista katsellessa :D . Aivan mahtava essu ja ihanasti yhdistelty sukkiksiin, kenkiin ja metsään. Kuvat on tosi hienot! Meinasin kyllä tippua tuolilta, kun tämä oli eka postaus, jonka näin, ja kun olin orientoitunut sun mustavalkoiseen syksytyyliin, tämä yllätti täysin. Positiivisesti kylläkin. Luin kaikki vanhat tekstit yhdeltä istumalta ja aloitin aamuni hykerrellen mielihyvästä. Kiitos!! Nyt taas ompelututtaa..
Kiitos ihanista kommenteistanne ja hyvä kun ompelututtaa. Juuri se on blogimaailman (ja ompeluseurojen) ihania puolia, että tulee lisää omia ideoita, kun selailee muiden juttuja.
Oi kun ihania ompeluksia ja neulomuksia olet tehnyt!! Lapsetkin on kasvaneet sitten viime näkemän, siitä kun nyt on aikaa. Ihania hekin! Harmi kun koruiluun siirtymiseni on jättänyt jalkoihinsa paitsi ompelun myös ompeluseurailun. Plääh. Jospa joku kerta tulen tekemään koruja seuraan...
Jään seurailemaan blogia ilolla! :-)
Voi miten kivasti on teiän pienetki kasvaneet! Sitäpaitsi hauskalla tavalla ovat tutun näkösiä. :)
Täytyy sanoa että kuvaajassa ja sommittelijassa on kyl ammattilaisen artistin vikaa..
Aivan mielettömän ihania juttuja ja mitä kuvia!!! Wau!
Sanna, toi artismi lienee sukuvika, monialainen sukuvika ;)
Kippe, minäkin olen huonosti liveompeluseuraillut, mutta seura on kyllä ollut mahtavaa silloin, kun olen käynyt!
Kiitos, Liljankukka feisbuukvinkistä, katson, opinko päiväämään tekstit manuaalisesti, sillä itsellenikin olisi kyllä antoisaa saada ne päiväkirjamerkinnät aikaan. Juuri siksi olen tätä blogia haikaillut, kun tuntuu, että omat käsityöt aina katoavat käyttöön ennen kuin niitä on edes säädyllisesti päätelty. Nyt kerään vaivalloisella tavalla muistijälkiä surautuksistani...
Sulla on ihana blogi! Tosi veikeitä kuvia ja upeita töitä. Ja tuo Dymonauha on hauska :)
Ysvin kautta tänne eksyin :) upeita juttuja olet tehnyt, mutta paras oli tämä mahtavan värinen essumekko! Ammentaa inspiraatiota ja toivoo joskus sen tuottavan tulosta :).
Lähetä kommentti