TIERNA

Suloisen joulun toivotukset, parhaat nysväilijät ja bloggarit!
Warm Christmas wishes, fellow handicrafters!  

Ukkosella on äidin pikaisesti korttia varten vanhasta lakanasta ompelema valkoinen vaarinpaidan tapainen. Tällainen rooliasu on kätevä harjoituskappale, haluan tehdä nappilistoja. Olen monet kerrat mielessäni järkeillyt, miten nappilistan tekisin, mutta tositoimeen ryhdyttyäni iski epäilys ja noudatin kirjallisia ohjeita ja meni päin honkia. Ei anneta haitata, seuraavalla kerralla noudatan omaa järkeäni (joka kyllä iltayöstä ommellessa saattaa toimia vähän hitaalla sekin). Paita on sen verran pehmoinen ja leveäkin, että saa palvella pyjamapaitana vielä. Väljyyden otin Jokapojan mukaan, hihoista tein sen verran pitkät, että sain kuminauhakujat syntymään. Helman vedin rennosti saumurilla. Aika kiva! Ja Ukkonen itse on tyytyväinen pukeutuessaan yhä uudestaan kuningas "Hedorexin" paitaan.

TASKUESSU

Piti saada taskuessu. Carefree Clothes for Girls ja maailman kaunein sovellus innoittivat, mutta kaksivuotiaan kaavaa ei ollut ja piti taas säveltää. Tuli vähän outo ja ennenkaikkea jykevä, sillä vihreä löytökangas äitini kaapista soveltuisi ehkä sittenkin parhaiten tukeviin kasseihin. Värit olivat vastaansanomattomat kuitenkin, kunnon vihreä yhdessä iankaikkisen vanhan (tarkoitukseensa liian jyhkeän) raidallisen verhokankaani kanssa näytti siltä, että olisi sitten jotain yhdisteltävää raitapaitoihin. 

I made a terribly stiff apron, which was inspired by the book Carefree Clothes for Girls and the most beautiful apron I know and my first apron attempt. There is no pattern for two-year-olds in the book and the cheerful green fabric from my mothers archives would clearly be more suitable for heavy use bags. Now I know that, but I couldn't see it first, because I was so in love with the colour combination of this old found green and my own ancient stripey curtains. (Curtainfabric was also too stiff for its original use, but it is pretty good for decorative - or at least striped - pillowcases and for a wide pocket like this.) I was blind for these qualities because I just needed to have something matching for the dear striped shirts.


  

Vielä en ole uskaltanut pukea tätä Kovaääniselle päiväkotiin, minusta tuntuu, että siellä kaiken pitäisi olla pehmeää joustista ja veluuria. Pitäisivätköhän ne ihan hulluna, jos veisin lapsen sinne haarniskassa?

Kotona haarniska on kuitenkin jo käytössä. Jotenkin ärsyttävä tilanne.

I haven't had the courage to dress my daughter in this to the daycare, I feel like she should always wear just the stretchiest terry and velour there. They might think I'm crazy to dress my child in an armour?

Anyway, it is used at home now. Somewhat irritating.

^ Tiedän, ei hame. Tarvitaan housut. Kuka sitä nyt kaikkea huomaa, kun pitäisi ottaa kauniit kuvei? Ja jossei me kuitenkaan edes panna tätä ihmisiin päälle...

^ I know, it is no skirt. She should have pants. Who cares, if you anyway use the apron only at home...

KAAMOKSEN AURINKO

1970-luvulla Jaffa-appelsiineja myytiin "kaamoksen aurinkoina". Samaa nimeä käyttivät vanhempani minusta keltaisessa froteepotkupuvussani. Näistä housuista tarina tuli hakematta mieleen. 

Back in 1970's Jaffa oranges were sold in Finland under title "Sun of the Polar Night". My parents used that word of me, too, in my yellow stretch terry jumpsuit. These pants could have the same name. 







































Sanoinkuvaamaton kangas. Melko likainen oranssi, erityisen kirkas keltainen, kellertävä ruskea ja harmaanvioletti muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Pöytäliina äitini keltaiselta kaudelta 1970-luvun alusta!


Breathtaking combination of colors. Dirty orange, very bright yellow, yellowish shade of brown and greyish violet. It is a tablecloth from my mothers Yellow Period from early 70's.


Minulla oli hankaluuksia keksiä käyttöä kankaalle. Pöytäliinana en ole saattanut sitä käyttää laisinkaan. Se kyllä huuteli minulle retrotakkia, mutta väriyhdistelmä on hiukan liian tuhti yhdisteltäväksi meidän enimmäkseen raikasvärisiin vaatteisiin. Ja oikeastaan liinan kokokin oli  niukka. Mutta yksittäisenä sisävaatekappaleena se toimii. Löysin sopivan yhdisteltävän kankaan Lasten Metsolan oliivinvärisestä kesäjoustofroteesta, mutta liian myöhään, kankaan myynti ehti loppua. Yhden nettikaupan alelaarista sitten vahingossa löysin valmiin Metsolan paidan. Nyt näköjään myyvät oliivinväristä talvilaatua, mutta liian myöhään minulle. Ihan hyvä lopulta, kun olen ehtinyt ommella niin huonosti. Nyt sain nopealla kaksivuotissyntymäpäivienjälkeisrykäisyllä housut surautettua ja paita odotti valmiina yhdisteltäväksi. Sekä hihat että puntit ovat hiukan pitkät, kokonaisuus on parhaimmillaan ehkä parin kuukauden päästä. 

I really had hard time finding out where to use the fabric, it has been living in my cupboards for years. I honestly could not use it as a table cloth. It looked like a retro coat fabric in Elsebeth Gynthers style, but the colour combination is truly too heavy to be combinated to our usual pretty fresh colours. In the end I'm happy with this trousers-decision, especially now, because I found a perfect matching shirt, an olive green stretch terry shirt from Lasten Metsola.

Onnea itsenäiselle Suomelle!

Happy birthday to our independent home country!