MUUDAN RAITAPAITA

Mustavalkoiset raitapaidat kuuluvat minusta asiaan. Suurta mielikuvitusta sellaisen suunnittelu ei vaadi, mutta sopiipahan tosi hyvin lastenvaateähkystä toipuvan äidin ompeluprojektiksi, kun koulupojan vaatekaapissa näyttää sopimattoman tilavalta.

I’ve alwaysbeen into black and white stripes. It is nothing spectacular to sew, but exactly basic, just what you need when you are no more quite enthusiastic about kids’ clothes.

Koko syksyn Ukkosen paitakorissa on ollut huomattavan vähän trikoopaitoja ja menneinä vuosina olisin vastaavassa tilanteessa jo monella rintamalla käynyt taistoon, ostanut, ommellut ja tilannut vielä uuttakin kangasta… Mutta nyt olen puolentoista viimeisen vuoden aikana oppinut malttia. Huomasin, että yhdessä arkikauluspaidan ja parin kivan neuleen ja hupparin kanssa muutamassakin trikoopaidassa on ollut riittävästi. Korin perälle riittää pari hyljeksittyäkin paitaa, joita en viitsisi käyttöön tarjota. Mennään ihan Project 333:n hengessä pukeutumalla pelkästään lempivaatteisiin.

This whole autumn he has had pretty few jersey shirts. A couple of years ago I would have been fighting back on every front, going shopping, sewing something and even ordering some new fabric. But now I’ve done almost nothing but sewn these stripes. It seems that with one favorite button-up and a couple of favorite knits and sweater jackets also few jersey shirts are enough for a school boys’s everyday capsule wardrobe.

Tämän koulupojan kapselipuvuston mahdollistaa se, että pikku alakoululaisestani on tullut aika siisti, ainakin jos pihahousut ja kengät jätetään laskuista ulos. Kaukana takanapäin ovat pikku päiväkotilapsen sotkut, vaatekerta menee sellaisenaan helposti pari päivää, ellei nenä juuri kovasti vuoda. On keveä käydä lapsen kaapilla, kun yhdellä silmäyksellä näkee vaihtoehdot ja vaatteet sopivat ongelmitta yhteen.

I’m quite proud of both of us. Him living with a smaller capsule wardrobe is easy now, because he has grown so smart and tidy (but I’m not counting outerwear and boots when talking about tidy!). He can usually wear the same outfit for two days, at least when his nose is not running badly. And I’m so much happier going to his cupboard where I can see everything with one glance and mostly it all goes pretty well together! Most of his clothes are now favorites.

Huomionarvoista on minusta sekin, että Ukkonen pukeutuu edelleen enimmäkseen samoihin väreihin, jotka hänen vaatevarastoonsa kotiutuivat jo ensimmäisen ikävuoden aikana. Vain tuolloin muodikas ruskea on korvautunut mustalla. Ensimmäisen mustavalkoisen raitapaitansa poika sai jo pari päivää syntymänsä jälkeen.

It is fun that he still wears about the same colours as on his first year. Only brown, which was so fashionable back then, has been replaced with black. His first black and white striped shirt he got already on his third day.