13. helmikuuta 2012

VALOA - RIMPSUJA - PASTELLEJA












































Ompelin hyvin rimpsukkaan ja pastellinvärisen asian. Pastellien tuloa on ahmittu koko hooetämmän lapsikatalogin leveydeltä ja pinterestiinkin olen kerännyt jo pari kuukautta värikkäitä pastelleja (etten unohtaisi hyviä aikomuksiani). Pidän väreistä, mutta joskus olen  ikävä ja jäykkä ja niputan kaikki pastellit roskiskamaksi vain siksi, etten satu tykkäämään vaaleanpunaisesta vaaleanpunaisella ja pinkillä ja printeillä. Nyt ryhdistäydyin ja ryhdyin unelmoimaan myös pastelleista. Ainakin Kovaääninen tykkää.

Fashion can be your friend, it sometimes reminds you of things you might like. Being a big friend of colours I've been unacceptably hostile against pastels and now it will change one more time. For months now I've been constantly reminded about cheerful pastels, pastels that are something else than boring pink combined with pink, pink and prints and have now started to dream in pastels (too). She seems to enjoy it. 








































Söpökkä ompunvihreä joustofrotee on ostettu Eurokankaasta kolmisen vuotta sitten jonkinlaisessa tuoreen tytön huumassa, silloinkin ostin samaa plaatua sekä vihreänä että turkoosina (turkoosi on ollut vakituisesti oma väri vuodesta 1997). Taisin sitten vaipua värikoomaan, kun en osannut tehdä tästä mitään yhtä sisätaskuvaippaa lukuunottamatta (se oli Cuddlebuns hyvin tummanvihreällä sisäpinnalla ja punaisilla napeilla, ah mitkä värit!). Onneksi havahduin näkemään uuden Ottobren (1/2012) kansikuvamekon siltä pelottavalta hatulta ja ymmärsin, että kuvassa oli todella mukava ja rento leikkivaate. Pohdiskellessani mekon lyhyitä hihoja tajusin, että vaikea vaalea vihreä olisi omiaan juuri yhdistettynä alta pilkottaviin pastellihihoihin. Se oli sitten menoa ja myönnän jopa kontemploineeni sen kummallisen kukkahatun äärellä, miten sen voisi toteuttaa vähemmän kummallisena, sillä Kovaääninen pyysi sitä hattua... Siinä on tosi nätti kupumuoto, mutta ehkä kukkien määrä hieman rajoitettuna ja korvalliselle sijoitettuna tekisi asiaa? Ilman aasinkorvia vielä?

This cute light green stretch terry was bought about three years ago for my new baby girl. It was somehow difficult colour to mee, though, and I didn't make anything of it, except one totally cute Cuddlebuns diaper with dark dark green inside and bright red plastic snaps (so cute!). Now I decided to use if for the latest Ottobre kids' cover dress "Green butterfly". It took me some time to see the dress under that scary bloomy hat...








































Nykyään ostan Kovaääniselle vaatteet kokoa 98, mekon alla on trikoopaita 98/104 -koossa. Ottobren koot tuntien mallailin 92:n kaavaa lapsen käytössä oleviin vaatteisiin ja valitsin sen. Tässä on väljyyttä ja pituutta pitkäksi aikaa.

Mainittakoon vielä, että korvasin ohjeenmukaisen tyyriin joustonauhan alushousupitsikuminauhalla. Se on ollut vaippaompeluajoista saakka  luottokamaa, joustavaa mutta jämäkkää ja sitä paitsi vain 35 senttiä metriltä JättiRätissä.
 

10 kommenttia:

Unikuu kirjoitti...

tämä on kiva. lisäksi velour on minusta liian paksua rypyteltäväksi..

Henni kirjoitti...

Oi näyttää kivalta. Pastelliset sävyt, kun yhdistää oikeisiin värihin niin voi saada kyllä aika herkullisia lopputuloksia. Itsekin olen ollut aika vaaleanpunavastainen, mutta nyt on lasten huoneessa vaaleanpunaista verhoissa, HUI. Vaaleanpunainen on mielestäni herkullinen esimerkiksi oranssin, okran ja vihreän kanssa.

Henni kirjoitti...

Ai niin, piti vielä kommentoida sitä hattua. Aikamoinen, mutta tulisiko hauska esimerkiksi värikkäitä kolmioita neliöitä tai jotain muotoja rykelmäksi tai reunaan ompelemalla. Itseänikään ei ihan tuo OB mallilakki sytytä, mutta variaatiomahdollisuudet on kyllä monet. Toteuta ihmeessä oma versioisi.

LEPÄÄVÄ ESTEETIKKO kirjoitti...

Näin toki teidän verhon, Henni, se on oikein viehättävä!

Ja vaaleanpunaistakin aion nyt suosia, ostin mm. jo ne hooetämmän pinkit tennarit lapselle kesäksi... en voinut vastustaa.

Olen pahoillani, jos liiaksi ilakoin tuon mainitun hatun kustannuksella, tarkoitus ei ollut olla ilkeä tai murhaava. Ottobre on kuitenkin laajalevikkinen ja taitava ja suosittu, niin ettei Hän ehkä ota sitä itseensä?!

LEPÄÄVÄ ESTEETIKKO kirjoitti...

Ja Hennin mainitsemiin oranssiin, okraan ja vihreään yhdistettynä myös violetti, sellainen vaalea liila, on tosi herkku!

Hele kirjoitti...

Ihana ja käytännöllinen mekko! Tosin pastellit eivät noin yleensä kuulu omaan "mukavuusalueeseen" paitsi joissain kaupan lastenvaatteissa. Mutta ehkä tuo kyseinen malli olisi hivenen "hyökkäävän" oloinen vahvemmissa väreissä, tiedä häntä.

-Haaveilee mekotettavasta tyttölapsesta...-

NorppaStiina kirjoitti...

Mä mietinkin et klikkasinko väärää ikkunaa, et eksyinkin jonkun toisen blogiin kun näin tuon värin... ;) Mutta On kiva. Katselin tuota kaavaa ja mietin et kuinkahan leveä se mahtaa olla. Meillä mimmi on 92/98 kokoa ja neitokainen on hoikka, joten meillä menee jopa vanhoista ottobren kaavoista 86 kokoiset, jos laittaa reippaasti lisää pituutta. :)

LEPÄÄVÄ ESTEETIKKO kirjoitti...

Kiitos ystävällisistä ja rohkaisevista kommenteista ;)

NorppaStiina, kyllä tuo aika leveä on, katsopa, miten väljä on yläosa Kovaääniselle. Hän on nollakäyräläinen, niin että miinuskäyräläisellä varmaan olisi tosi laaja. Ja sentään tämäkin tyttö käyttää monista kaupan vaatteistakin vielä 86-kokoa, se kun on niin mitoituksesta kiinni.

Isosisko kirjoitti...

Etsiskelen täällä blogimaailamassa harmaalle kruunuvelourille käyttöä ja tässähän se malli pompsahti. Kiitos. Ihana keväinen väri ja tosiaan melko yllättävä blogissasi.

Olen mustavalkofani ja käyn aika ajoin fiilistelemässä täällä. Nyt on ollut taukoa ja huomaan samalla mistä dymohimo on minuun iskenyt.

Lintuemo kirjoitti...

Niin ihana, että varmaan pakko laittaa itsekin to do -listalle, sillä meillä tykätään rimpsuista! :D