9. huhtikuuta 2012

TUNNUSTUKSIA
























Blogille on siunaantunut valtavan kilttejä tunnustuksia. SikSakSiskokset muistivat One Lovely Blog Awardilla ja Cutien NorppaStiina toisella tunnustuksella, kiitos hirmuisesti!

I received two nice acknowledgements from 2 + 1 lovely fellow Finnish bloggers, Siksaksis and NorppaStiina of Cutie.
Otin vapauden yhdistellä tehtäviä. OLBA:iin kuului seitsemän randomin faktan kertominen itsestä ja 10 parhaan blogin nimeäminen. Toisen tunnustuksen mukaan piti nimetä viisi kivaa blogia, jolla on alle 200 kirjautunutta lukijaa. Valitsin seitsemän seikkaa ja viisi pikkublogia.



7 LIKIMAIN RANDOMIA FAKTAA MINUSTA

1. RAKASTAN VÄREJÄ.


2. OLEN HYVÄ  NAURAJA.

3. OLEN LAHJAKAS NUKKUJA.

4. ITKEN HELPOSTI.
























5. RAKASTAN ÄIDIN KAALILAATIKKOA JA NYT OSAAN TEHDÄ SITÄ ITSEKIN!

6. VAIN RAKKAUTENI SALMIAKKIIN YLITTÄÄ KIINTYMYKSENI SUKLAASEEN. 


7. EN OSAA KÄVELLÄ TAI PYÖRÄILLÄ HITAASTI.























(Olin pudota tuoliltani, kun NorppaStiina kutsui blogiani "viileän tyylikkääksi". Ehkä mustavalkoisen viljelyllä voi luoda ajoittain sellaisen vaikutelman? Hassua, kun kirjoitan kuitenkin yleensä kaikista yksinkertaisista käsitöistäni niihin liittyvät merkittävimmät kommellukset ja raportoin jatkokehittelyn tarpeet jopa piinallisen tarkkaan enkä salaile ystävyyttäni ratkojan kanssa. Varmuuden vuoksi haluan lisätä kuvan nukenpeittokyhäelmästä, jonka päättely lähivuosina olisi ihan toivottava, muttei täysin varmasti toteutuva iltapuhde. Voin myös kertoa, että tein kerran pojalleni raidalliset merinovillavaippahousut, jotka jäivät päättelemättä. Ne palvelivat useamman vuoden vielä pikkusiskoakin kaikkine 20 cm pitkine roikkuvine päättelemättömine langanpäineen :D Ja itse asiassa ne olivat vieläpä oikein nätit raitapöksyt, ei mitään häpeäntööttejäniosastoa muuten kuin lievää törkeämmän viimeistelemättömyytensä osalta! Mutta jos joku edelleen pitää blogiani viileän tyylikkäänä, se on ihan hauskaa ja sopivaa, sillä matalasta energiatasostani huolimatta minulla on aina ollut omasta mielestäni hyvä maku.)
























SUMMITTAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ VIISI KIVAA JA SUOSITELTAVAA BLOGIA, JOISSA ON ALLE 200 LUKIJAA:

1. NÄPERTELYÄ JA PAPERINPALOJA. Kivaa ja hauskaa, erityisen mielettömiä muistikirjoja!

2. HÄÄRÄÄMÖ. Käsityö- ja kierrätysvinkkejä ja opetusaiheisia ideoita. Paljon kaikkea. Hienoa.

3. VIRKATTU LINTU.Värirakkautta, ihana katsella. Hyvä mieli tulee.

4. KAARISILLAN KÄSITYÖ. Oikean koulun käsityöblogi! Luova ja salliva meininki, omista käsityötunneista (mm. juuri tuolla) on tainnut vierähtää muutakin kuin aikaa...

5. KIERTOIDEA - RECYCLED IDEAS. Kokoelma vitsikkäitä ja kekseliäitä kierrätysaiheisia ideoita, kutkuttavia toteutuksia.

Koska NorppaStiinalta saamallani tunnustuksella ei ollut nimeä, minun lienee paras jakaa siis nyt tämä sydänblogitunnustuksena. Olkoon kaikilla vapaus ottaa tunnustus pelkkänä tunnustuksena vastaan ja jättää jatkohaasteet heittelemättä. Tai valita viisi pikkublogia sydänhaasteen määrittelemien 10 parhaan blogin sijaan!


8 kommenttia:

Hääräämön Laura kirjoitti...

Hei! Kiitos tunnustuksesta. Tervetuloa Hääräämön lukijaksi, sitä kautta löysin tämän mielenkiintoisen ja idearikkaan blogisi ja liityin lukijaksi.

Lea/kiertoidea kirjoitti...

Kiitos tunnustuksesta ja hienoista adjektiiveista, kivaa että kierrätysideat kutkuttavat! Itsestäni kyllä tuntuu välillä että blogini on rutikuivan asiallinen, ihan ärsyttävyyteen asti :)

Blogisi ON tyylikäs, olen kateellisena katsellut sitä jo aiemmin, pidän tavastasi ottaa kuvia. Olen harmitellut lukiessani blogiasi, " voi miksi, miksi en keksinyt käyttää tuota DYMO-fonttia omassa blogissani". Se on vaan niin makee.

unisukka kirjoitti...

Hahaa, multa olis satanut vielä yksi tunnustus, jos vain saan aikaiseksi kirjoittaa siitä :)

Kyllä, blogisi ON epäilemättä tyylikkäimpiä ja hauskimpia, joita tiedän. Siitä puuttuu sellainen tärkeilevä itsetietoisuus, jota muissa ulkonäöltään näin hienoissa blogeissa on.

Mitäpä jos lisäisitkin hapsuja tuohon nuken peittoon? Tai kanttaisit langanpäät piiloon kanttinauhalla tai neulotulla suikaleella? Kas, sieltä kannattaa aina mennä, missä aita on matalin :D

unisukka kirjoitti...

Palan uteliaisuudesta noita kuvia kohtaan. Mitä ihanuuksia taas on syntymässä???

Auli kirjoitti...

Kiitos tunnustuksesta Kaarisillan käsitöille. Otamme ilomielin vastaan tunnutuksen, katsomaan miten ja milloin jatkamme sitä. Mutta kiitos!

Auli kirjoitti...

Heippa! Tulin tänne nyt myös ihan omana itsenäni tutkimaan blogiasi ja kivalta näytti. Mieltäni jäi vaivaamaan, oletko oikeasti ollut koulussamme, vai käsitinkö väärin? Hyvää kevään jatkoa sinulle!

Lepäävä esteetikko kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne, on niin hauskaa, kun täällä blogissa on elämää!

Kiitos ja tervetuloa Laura, Heräämöön oli hauska löytää!

Kiitos Lea. Minulla ei muuten ole tekijänoikeuksia dymofonttiin, anna mennä vaan!

Kiltti Unisukka, joo, yritetään pitää edes ylenmääräinen tärkeily ja itsetietoisuus loitolla, on noita vikoja muuten siunaantunut! Nuo ihanuudet ovat lähinnä vanhoja vauvatarvikkeita, paitsi nuo vihreät kerät tekeentyvät hitaasti kaulahuiviksi ja viimeisen kuvan pussukkanauha on hieman puolikäyttökelpoinen kassi-insertti, jonka valmistin juuri ystäväni ompeluseuranelikymppisillä.

Auli, olette tosiaan ihan vapaita keksimään itse, haluatteko jatkaa tunnustusta jotenkin. Olen ollut koulussanne, mutta se oli ammoin 80-luvun puolivälissä, niin että emme ole tavanneet :) Luulen kyllä, että voit tuntea äitini, joka on hiljan eläköitynyt sieltä pienten open töistä. Hänen suosittelustaan blogiinne alunperin löysinkin. Oli hauskaa selata myös sinun omaa blogiasi, sieltä näyttää löytyvän paljon hauskoja ideoita ja uusia linkkejä. Omiin blogiympyröihinkin urautuu joskus niin, että on hyvä löytää uutta ammennettavaa.

Auli kirjoitti...

Ahaa, nyt selvisi. Äitisi onkin kertonut, että luet blogiani. Tulinkin sinne kouluun vuonna 1985, ja sinä varmaan sitten just olit lähtenyt. Huh huh, miten aika onkaan kulunut. Nyt olenkin viimeisiä kuukausia siinä samaassa luokassa, joka ei juuri ole muuttunut minun aikanani. No, pöydät ja tuolit on sentään vaihtuneet ja omepelukoneet...
Sano terveisiä äidillesi! :)