PIPA PÄÄS

Kovaäänisen merinopipo valmistui ensilumille. Keltainen tupsu oli painokkaasti tilauksessa ja arpoelin raitojen järjestystä pitkään, jotta se olisi looginen. Tuli muuten tanakka tupsu, ihan kuin tennispallo. Pipo on omasta raidallisesta päästä, niinkuin aiemminkin tänä syksynä.

Her merino beanie was finished in time for the first snow days of the winter. She insisted there should be a yellow pom-pom and I made a really heavy and tight one. I didn't use any pattern, but knitted it out of my old stripy head, like earlier this autumn.

HYVÄ SYDÄN

Viikonloppuna sain tukevaa seuraa ja ompeluterapiaa. Hyvä sydän pääsi paininjalan alle ja maanantaina päiväkotikuvaan! Tämä sydäninterlock on niin pehmeää ja ihanaa, ettei sitä voi kehua liikaa.


It was a good weekend after one more nasty week of so called adult life. Some sewing was included. I am seriously in love with this soft interlock.

Ihan hyvä kaava löytyi Ottobresta, 1/2012, paita no. 20. Leikkasin sen ilman saumanvaroja saadakseni aikaan vähän slimmimmän tyttömäisen paidan pussihousujen kaveriksi. Kaikenlaisia kommelluksia sattui matkalla, mutta nurjallehan ei tartte kenenekään katsoa. Olen niin mielistynyt hihojen istuvuuteen, että käyttänen kaavaa toistekin. Ompeluterapian tarve ei todellakaan ole vielä ohi.

I used the shirt pattern 20 from Ottobre 1/2012 and cut it without seam allowances to create a slimmer fit. I really like the result and will propably use the pattern again.

RALLIRUUTUSET

Ralliruutuhousut ovat olleet äidillisellä toivelistallani jo pitkään. Jos ehtii KCWC-viikon aikana tehdä vain yhden vaatekappaleen, niin sen on syytä tarjota jonkinasteinen toiveiden täyttymys, autuas arjen unohdus ja mahdollisimman räikeää silmäniloa.

I've been planning to make these pants for quite a while. I only had time for one clothing item during the KCWC-week and I decided these pants would offer me enough relaxing colour + sewing fun.

Kohdistin sivusaumat!

Sideseams actually look this neat!

Kaava on totunnainen  elsebethgyntheriläinen. Jäljensin 3-4-vuotiaiden housukaavan, joka sopii holtittoman leveytensä ansiosta Ukkoselle nyt kuusivuotiaanakin, kuminauhalla vain pitää kuroa hirmusti. Jätin kuminauhan edestä pois, joten takakappale on aivan kuminauhakrympyllä! Tarkistin puntin pituuden ja leikkasin kaavan kahtia sivusaumaa varten.Ihan hiukan trumpetoin puntteja, vaikka ehkäpä olisin voinut kaventaa rankemmalla kädellä. Jos vielä joskus saan aikaiseksi housut, niin ehkä sitten... jos vain muistan ja uskallan. Piirsin samanlaiset etutaskut kuin melkein aina ennenkin ja lisäsin vielä takataskut hupia lisäämään, ne ovat kyllä hauskat, vaikka menivätkin keskenään eri korkeudelle, mutta sitähän nyt ei siis noin levottomista housuista huomaa, kun lapsikin liikkuu vilkkaasti.

I used the same old pattern as always. It is a wide pants pattern for 3-4-year olds by Elsebeth Gynther, quite suitable for a 6-years-old with lots of elastic on the waist. I left the front without the elastic, made about the same front pockets as usually and added back pockets for the first time. Back pockets are great, although I didn't manage to match them on the same height... but you really don't notice that, this geometric pattern fools your eyes really much, especially with this boy inside the pants.

KAUPPAKASSI

Tein äidille kauppakassin. Kangas on hänen oma Marimekko-kirpparilöytönsä. Kuosi on Fujiwo Ishimoton eikun Katsuji Wakisakan Karuselli, joka on ennekin vilahtanut blogissa. Olen rakastunut tähän kuosiin, mutta nämä vanhat verhot eivät ole koskaan päätyneet ikkunaan kokonsa vuoksi eivätkä pöytäliinoiksi, niinkuin ensin toivoin, sillä kuvio on niin täyteläinen ja hallitseva, etteivät astiat siltä erotu.

Shopping bag for my mom. She found these old Marimekko-curtains from flee-market and I have already used this material earlier in this blog. I love the fabric but it was too dominating to be used for example as a table cloth as I was hoping at first, since you can hardly find a coffee cup from such a strongly patterned surface. 

Peruskassi on odottanut valmistumistaan. Kun ottaa huomioon, miten monta retro perintökangaskassia olen kevään ja kesän mittaan sommitellut mielessäni, olikin kohtuullista, että edes yksi tuli pukattua ulos. Mutta voi, miten kurjia ovat jatkuvasti käyttämämme marketin puuvillakassit, ne kaipaisivat kyllä pirteämpiä korvaajia! Ja voi, miten mielessä singahtelee edestakaisin jatkuva ompeluideoiden vuo enkä ehdi mistään päästä niitä keriä. (Ja tällä polveilevalla lauseella pitäisi kyllä lunastaa paikka Aristoteleen kantapään osastolla 'Mikä särähtää kielikorvaasi'.) Kunhan useampi inha velvollisuus on saateltu suht siedettäville tasoille, aion varata itselleni ylellistä ompelulatautumisaikaa ja unohtaa reaalimaailman karuuden. Kunpa ompelutontut sitten vain olisivat suotuisia ja saisin jotain oikeaa aikaan. Onko minulla kohtalotovereita, jotka eivät onnistu järjestämään harrastusaikaa ja/tai löytävät jäljiltään sutta ja sekundaa?