7. tammikuuta 2014

PEHMEITÄ + PUNKKA







































Välillä, kun ompelointi on tukkoista, sitä miettii, kannattaako ihmisen haaskata materiaalia ja aikaansa. Sen vähänkin ajan voisi käyttää asiallisesti reippaillen ulkoilmassa tai edes siivoten ja olla piirun parempi ihminen. Mutta kun 7-vuotias poika tarvitsee pehmeitä housuja, on ompelevan äidin helpointa tuottaa iloisenväriset, pehmeät ja edulliset housut itse. Kaupassa myyvät edukkaasti vain mustia, tummansinisiä, rumasti vauhtiraidallisia ja printattuja tai me-lee-rat-tu-ja-har-mai-ta.

They sell so boring clothes for bigger little boys, at least in my usual price range. Sewing easy pants is so fast and easy, that if I had to quit sewing frustrated about my own lacking skills and lacking inspiration to use enough time to learn to sew, this would still be something useful and simple, that I would choose to do as long as my children accepted homemade pieces. I'm glad my son is such a bold colour loving person.

Housukangasta kuluu joka vuosi hiukan pidempi pätkä. Nyt kaapista ei löytynyt sopivan mittaisia kaistaleita, kun jätin sinisen suomiverkkaricollegen ja itselleni varatun Jättiksen halpisjoustiksen pois laskuista. Selailin nettikauppojen värivalikoimia ja alehintoja. Manguin jopa kirpputoriloosia pitävää kaveriani tarkistamaan, liikenisikö häneltä kirpparihintaan jotain. Päädyin tilaamaan Ainolan joustiksia aleoranssina ja sammaleenvihreänä. Petroolinvärinen nurjalta harjattu college löytyi kaverini kangaskätköistä, totesin Jättis-löydön esipesussa mustien kanssa pestäväksi laaduksi.  Onneksi mustaa pyykkiä riittää. Vielä kangashankintojen jälkeenkin vanhat puntit lyhenivät silmissä ja lasten joululomakin kului viimeiseen viikonloppuun, ennen kuin ryhdyin tarpeelliseen työhön.

Sovitusvaiheessa haastattelin Ukkoseni materiaalien tunnusta ja joustofrotee voitti vertailun. Pelkään, että jossain vaiheessa koulupojat alkavat hylkiä ihanaa, pehmeää joustofroteeta. Tai ehkä olen vain vanhanaikainen? Nykyäänhän lapset ovat tottuneet pukeutumaan mukavasti ja vetelevät koulussakin olohousuissa. Silloin kun itse 70-luvulla olin pieni koululainen, koululapset kulkivat farkuissa ja sammareissa. Jos jotain svetarityyppistä esiintyi, sitä käytettiin liikuntatunnilla. Ulkotakit eivät pitäneet vettä, paitsi jäykät sadetakit. Jos panit olkaimelliset toppahaalarit kouluun, istuit niissä luokassakin, eivätkä nekään pitäneet vettä ulkona. Muistan, miten kateellinen olin pikku päiväkotilaisille. Itse en ollut päässyt päiväkotiin tai esikouluun enkä saanut koskaan kurahousuja. Ulkoilin märissä sammareissa ja juoksin vaihtamaan tumppuja ja kuvittelin, miltä tuntuisi pukea kokonainen kura-asu päälle ja mennä lätäkköön makaamaan.







































Turkoosi paita on syksyn väriviikon jäljiltä. Ukkosen koulun oppilaskunta oli määrännyt joka päivälle värin, jota pyrittiin sisällyttämään pukeutumiseen. Olin tyytyväinen aikaansaapuuteeni, kun kaivoin puuttuvat turkoosin ja keltaisen kankaan joustofroteena kaapistani ja ompaisin paidat niillekin päiville. Keltainen vain on teemapäivän jälkeen jäänyt lojumaan ja odottamaan kauluksenkorjausinspiraatiota. Voitteko kuvitella, ompelin pannahisen kauluksen kolmeen kertaan eri tavoilla ja pelkäsin koko ajan, ettei paidasta ole kohta mitään jäljellä purku-urakointini jäljiltä. Ja vielä vain se on niin ruma ja ikävä, että minun on keksittävä joku fiksi.

Välillä uumoilen, että kohta joustofroteen päivät yläosina ovat luetut ja etteivät nuo kohta enää huoli muuta kuin trikoopaitoja päällensä. Mutta olipa ihanaa kaivaa kesän alennusmyynneistä haalitut  froteepaidat kaapista silloin, kun syksy kylmeni ja vastaheränneet lapset vaikersivat aamuisin, että on kylmää ja kamalaa, eivätkä vaatteet ole tarpeeksi lämpimiä. En siksi epäröinyt ommella paria froteelämpöistä lisää.

When I was a kid in 70's, stretch terry was a baby material. But nowadays children are so used for all kind of comfort, warmth and water resistance in everyday clothing pieces, that it seems they will not decline this soft material for a while. When autumn started getting colder, they were happy to put on warm stretch terry shirts and pants on chilly mornings.








































Housujen ohella tässä tulee samalla tallennettua Ukkosen huoneen 1,5 vuotta vanhaa punkkarakennelmaakin. Kodinlaittomme on taloudellisten realiteettien vuoksi Ikea Hackers -tyyppistä. Emme tavoittaisi tätä 70-luvun tee-se-itse-henkistä, mukavaa, mutta vaatimatontakaan tasoa millään ilman kärsivällistä isääni. Hän on osallistunut useimpiin ponnistuksiimme, viimeksi keittiönrakennukseen kaikkine tylsine näkymättöminekin vaiheineen ja sitä ennenkin melkein kaikkeen aina Kovaäänisen sängyn pilvilaidasta lukien. Pikku turvarakennelma onkin ollut vapaa-ajanviettoblogini suuri menestystarina, se on vaeltanut Pinterestissä ja esiintynyt Apartment Therapyn DIY-vinkeissä. Vuosi sitten huvittelimme sen esiintyessä jopa Apartment Therapyn vuosikatsauksessa 2012 todella uniikkien luomusten joukossa.

Also his 1,5 years old store/bunk bed gets now documented here between the pants and shirts. It is an Ikea Hack -sort of thing again, semi-homemade puzzle in proper 70's DIY manner. I'm a lazy and energy efficient person and wanted to get full size beds for our kids as soon as they got their own rooms. I so hate this shuffle of children's clothes and skates and shoes and equipment getting too small and needing to be replaced with new all the time. At home I'd rather have rest and not redecorate every year.  This bunk is good, I love to sit there and read for the children, and would love to sleep there myself.

Ukkosen kiinteä sänky ja säilytystila on Raision Ikean ja Orikedon Keittiötukun liitto. 80 cm leveä ovikorkuinen kaappi riittää tällä hetkellä reilusti pienen pojan aktiivikäytössä oleville vaatteille, siskon huoneessa on lisäksi jaettu terminaalikaappi, josta löytyy tavaraa muita kausia ja kokoja varten. Ikean pienimpiin Malm-lipastoihin voi järjestää lelukategorioita. Viidettä lipastoa ei jalkopäässä enää ole, sen korvaa hitusen kapeampi mdf-levystä rakennettu hyllyruutu. 60 cm syvän kaapin taakse mahtui vielä keittiölokerikko, jotta kaapin etureuna saatiin samalle tasalle sängyn etureunan kanssa. Tämän kokoamiskokemuksen jälkeen totesimme, että omin voimin emme kokoa enää muita kuin Ikean kaappeja, jotka on suunniteltu alun perinkin maallikkojen koottaviksi.

Laiskana/energiatehokkaana ihmisenä halusin nukuttaa omat huoneet saaneet lapsemme mahdollisimman nopeasti täyspitkiin sänkyihin. Näin ei tarvitse huolehtia toimivan kalustuksen uusimisesta yhtenään. Vaippavaiheessakin pyrin ompelemaan mahdollisimman pitkäikäisiä vaippoja ja huoahdin, kun päästiin siihen 'loppuvaippaiän kestävään' kokoon. Kunpa lastenvaatteita varten olisi vastaavia ratkaisuja! Olisi mahtavaa keskittyä vain nauttimaan käytännöllisestä ja kauniista vaatekaapin koostumuksesta ja saada unohtaa puntinpituuksien väijyntä ja säälittävät, paljaat ranteet. Huomio itselle: tätä periaatetta sen sijaan voi toteuttaa aikuisen vaatekaapissa, jos vain viitsii  suunnitella koostumuksen tyydyttäväksi ja väijyy painoaan tunnollisesti. Tästä henkilökohtaisesti ajankohtaisesta aiheesta mahdollisesti paremmalla ajalla lisää.

Punkkarakennelma on kotimme viihtyisimpiä paikkoja, nukkuisin itsekin mielelläni korkeassa syvennyksessä. Ihan vatsaa kääntää, kun pitäisi keksiä edes jotain kivaa pikkusiskonkin huoneen kehittämiseksi ja jestas, meidän vanhempien makuuhuonekin on yhä lähes alkuperäisteloillaan mahonginruskeine (!) vaatekaapinovineen. Epäreilua, miten helposti toisarvoiset palkkatyöt, ruoanlaitot sun muut vievät vähäisen käytettävissä olevan energian tärkeiltä kodinhygieenistämistoimilta.


6 kommenttia:

AnniP kirjoitti...

Näissä silmä lepää! Kauniit vaatteet ja näppärä peti.

Ti kirjoitti...

Näitä on mukava lukea :) :)

Ti kirjoitti...

Näitä on mukava lukea :) :)

Ti kirjoitti...

Mun hiiressä on vikaa. Se tekee kaiken kahdesti.

kewa kirjoitti...

Ihanat värit! Samaiset oranssit housut meidän ekaloukkalaisella ja hienosti vedettän vielä sukat päälle polviin asti, oikein junttimainen mutta kuulemma ei hän ole ainut-näin saa nopsaan koulussa ulkohousut päälle. En vois edes kuvitella meidän lapsia farkuissa, sen verran mukavuutta on joustavissa kankaissa. Peti on mahtava, kateeksi käy oma remppaamatta mökki...

LEPÄÄVÄ ESTEETIKKO kirjoitti...

Kiitos käynnistä, AnniP, Ti ja kewa! Ilo saada kivoja kommenttejanne.