PERINTÖPÖKSYJÄ

Rakastan noita kankaita. Nämä housut on valmistettu alunperin alkuvuonna 2009 Ukkoselle ja niitä on pesty  lukemattomia kertoja, sillä housut tehtiin pitkäikäisellä Elsebeth Gyntherin housukaavalla, joka on muistaakseni ainoa päällyshousukaava, jota olen blogissani tähän mennessä käyttänyt! Kaava on reilua mitoitusta ja kirjan kaavat on porrastettu vuoden välein, eli housuparin käyttöikä on vuosi.

I love those fabrics. These pants are originally made for my son early in 2009 and they have been washed countless times. I used Elsebeth Gynthers versatile pants pattern, the one and only used in this blog, I'm afraid!

Eräs nautinnollisimpia käsityökodinhoidollisia juttuja on mieluisten itsetehtyjen vaatteiden periytyminen isommalta pienemmälle. Tänä keväänä Kovaääninen kasvoi (yllättäen!?) kerralla ulos kaikista sisähousuistaan, jotka tietysti ovat päiväkotilapsen univormun olennainen osa.  Koska housut kuitenkin oli valmistettu veljelle, joka tuolloin oli kaksivuotias voimakasrakenteinen kestovaippailija, ne lököttivät tylsästi pikkuhousuja käyttävällä keskipainoisella kolmivuotiaalla. Leikkasin vyötärön kuminauhakujan ja vähän korkeudesta pois ja kavensin housuja koko matkalta niin, että sivusaumattomista housuista tuli sivusaumalliset. Nilkkakumpparia en irrottanut, lopetin ompeleet aivan sen yläpuolelle. Vyötärölle resoria, vaikka mitoitus olisi saanut olla niukempi, housut tuppaavat edelleen lököttämään.

It is a domestic-handicraftish pleasure to have self made favorite clothes that can be given to a second user. My daughter run totally out of her indoors pants and inherited these pants from her brother. Too bad I had sewn the pants for a strong built clothdiaper-using two-year-old, they were really baggy for a undies-wearing normally built three-year-old. So I cut the waistband off and sew the originally side-seamless pants into narrower side-seamed pants. I didn't remove the anckle elastic at all but ended the seam just above it. Then I replaced the waist with elastic fabric, which might have been better if slightly tighter, though.

Ompeluhammasta kolottaisi pahan kerran, kun Elsie Marley -blogissa alkaa kevään lastenvaateompelun viikkohaaste, KCWC. Mahtaako sitä vain itse mitään keretä... Suosittelen seuraamaan hauskaa tapahtumaa, jossa viikon aikana ympäri maailmaa tavalliset äidit ompelevat kiihkeästi tulevan kevät- ja kesäsesongin (toisella puolen maapalloa talvisesongin -) vaatetusta!

My sewing-tooth is aching of Elsie Marley -blogs kids clothes week challenge KCWC. I'm afraid I don't have very much time to sew myself, but it is a fun and inspiring event to follow, ordinary mothers sewing intensively world-wide for a week. 

KARPALOITA

Meille siunaantuu runsaasti karpaloita, koska isäni on ahkera karpalonpoimija ja toki marjastuksessa myöhään syksyisellä suolla tiettyä järkeä onkin, kirpeä, raikas ilma eikä laisinkaan hyttysiä. Kuivatut karpalot ovat hitusen tuoreita vähemmän karvaita ja itse asiassa marjan makeuskin pääsee maussa esiin. Halusin kokeeksi jatkojalostaa pakkaseen syksyllä pantuja karpaloita nähdäkseni, kannattaisiko seuraavana syksynä rohkaista vanhempiani marjankuivaukseen tai ryhtyä siihen ihan itse. (Kaipaisin muutenkin uusia hyviä karpaloreseptejä. )

My father picks lots of cranberries every year, since he finds berry-picking most comfortable late in the autumn, when the weather is already chilly and it is fresh and there are no mosquitoes in the forests or bogs. Dried cranberries are slightly less bitter than fresh ones, hence you can actually taste some sweetness, too. I wanted to try drying of berries to see, if it would be a good idea to do more of that next year. (I would be happy to find some new recipes for cranberries, too.)

Karpaloiden kuivaus oli hitusen hankalaa, suoraa ohjetta en netistäkään löytänyt. Laitoimme äitini kanssa yhdessä pähkäiltyämme karpalot nopeaan kiehautukseen, jotta kuoret hiukan rikkoutuisivat, mutta otimme marjat äkkiä pois, jottei jäljelle jäisi pelkkiä kuoria. Marjat menivät 50-asteiseen uuniin, luukku auki, tuntikausiksi. Kokemattomana kuivattajana minusta tuntui pahalta kovin pitkään tohottaa uuninluukku auki ja iltapuolella otin pellin pois ja siirsin marjat ohuella kankaalla peiteltynä varastoon kuivumista jatkamaan. Jätin ne sinne viikoiksi, ohi kulkeissani vain välillä ihmettelin, miten pitkään marjat pitävät nahkautensa. Monet marjat olivat edelleen kokonaisia, eikä paksun kuoren läpi näyttänyt mitään haihtuvan. Useiden viikkojen jälkeen otin marjat esiin, mutta ne ovat maistuneet vain meille aikuisille, lapset eivät ole suostuneet edes maistamaan ryppyisiä marjoja!

Jos jollakulla on professionaalimpia kuivausohjeita, otan mielelläni vinkkejä vastaan!

It was not easy to dry cranberries because of the hard skin. We boiled them slightly to break the skin a bit and dried them first in the warm owen with the door open and then in room temperature under a thin cloth. After drying for several weeks they were approximately what I had had in mind. It has been a pretty fun, dry snack on the table for adults. Children haven't even tasted the ugly wrinkled berries!


If someone has better advice for cranberrydrying, I would be happy to hear!

TUNNUSTUKSIA

Blogille on siunaantunut valtavan kilttejä tunnustuksia. SikSakSiskokset muistivat One Lovely Blog Awardilla ja Cutien NorppaStiina toisella tunnustuksella, kiitos hirmuisesti!

I received two nice acknowledgements from 2 + 1 lovely fellow Finnish bloggers, Siksaksis and NorppaStiina of Cutie.

Otin vapauden yhdistellä tehtäviä. OLBA:iin kuului seitsemän randomin faktan kertominen itsestä ja 10 parhaan blogin nimeäminen. Toisen tunnustuksen mukaan piti nimetä viisi kivaa blogia, jolla on alle 200 kirjautunutta lukijaa. Valitsin seitsemän seikkaa ja viisi pikkublogia.

7 LIKIMAIN RANDOMIA FAKTAA MINUSTA

1. RAKASTAN VÄREJÄ.

2. OLEN HYVÄ  NAURAJA.

3. OLEN LAHJAKAS NUKKUJA.

4. ITKEN HELPOSTI.

5. RAKASTAN ÄIDIN KAALILAATIKKOA JA NYT OSAAN TEHDÄ SITÄ ITSEKIN!

6. VAIN RAKKAUTENI SALMIAKKIIN YLITTÄÄ KIINTYMYKSENI SUKLAASEEN. 

7. EN OSAA KÄVELLÄ TAI PYÖRÄILLÄ HITAASTI.

(Olin pudota tuoliltani, kun NorppaStiina kutsui blogiani "viileän tyylikkääksi". Ehkä mustavalkoisen viljelyllä voi luoda ajoittain sellaisen vaikutelman? Hassua, kun kirjoitan kuitenkin yleensä kaikista yksinkertaisista käsitöistäni niihin liittyvät merkittävimmät kommellukset ja raportoin jatkokehittelyn tarpeet jopa piinallisen tarkkaan enkä salaile ystävyyttäni ratkojan kanssa. Varmuuden vuoksi haluan lisätä kuvan nukenpeittokyhäelmästä, jonka päättely lähivuosina olisi ihan toivottava, muttei täysin varmasti toteutuva iltapuhde. Voin myös kertoa, että tein kerran pojalleni raidalliset merinovillavaippahousut, jotka jäivät päättelemättä. Ne palvelivat useamman vuoden vielä pikkusiskoakin kaikkine 20 cm pitkine roikkuvine päättelemättömine langanpäineen :D Ja itse asiassa ne olivat vieläpä oikein nätit raitapöksyt, ei mitään häpeäntööttejäniosastoa muuten kuin lievää törkeämmän viimeistelemättömyytensä osalta! Mutta jos joku edelleen pitää blogiani viileän tyylikkäänä, se on ihan hauskaa ja sopivaa, sillä matalasta energiatasostani huolimatta minulla on aina ollut omasta mielestäni hyvä maku.)

SUMMITTAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ VIISI KIVAA JA SUOSITELTAVAA BLOGIA, JOISSA ON ALLE 200 LUKIJAA:

1. NÄPERTELYÄ JA PAPERINPALOJA. Kivaa ja hauskaa, erityisen mielettömiä muistikirjoja!

2. HÄÄRÄÄMÖ. Käsityö- ja kierrätysvinkkejä ja opetusaiheisia ideoita. Paljon kaikkea. Hienoa.

3. VIRKATTU LINTU.Värirakkautta, ihana katsella. Hyvä mieli tulee.

4. KAARISILLAN KÄSITYÖ. Oikean koulun käsityöblogi! Luova ja salliva meininki, omista käsityötunneista (mm. juuri tuolla) on tainnut vierähtää muutakin kuin aikaa...

5. KIERTOIDEA - RECYCLED IDEAS. Kokoelma vitsikkäitä ja kekseliäitä kierrätysaiheisia ideoita, kutkuttavia toteutuksia.

Koska NorppaStiinalta saamallani tunnustuksella ei ollut nimeä, minun lienee paras jakaa siis nyt tämä sydänblogitunnustuksena. Olkoon kaikilla vapaus ottaa tunnustus pelkkänä tunnustuksena vastaan ja jättää jatkohaasteet heittelemättä. Tai valita viisi pikkublogia sydänhaasteen määrittelemien 10 parhaan blogin sijaan!

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA

- Totisesti nousi!

Christ is risen! - Indeed is risen!

VOIKO NÄIN TEHDÄ?

Voiko näin tehdä? Tämähän on lähinnä käsityö- eikä laifstailausblogi. Viime syksynä Ikean Hemnes-sohvasänkyyn kytketty pilvilaita oli vielä vähän karunkeskeneräisessä ympäristössä ja muistan aiheesta (sinitaivaan puutteesta) jopa kommentoidun jossain maailmanlajuisen netin kolkassa, missä pilvi nyt kiertelikin. Minun kävi sääli pilveä, joka tuli kuvatuksi kronologisessa valmistumisjärjestyksessään, mutta joka ei oikeastaan saanut lupaa olla edukseen.

I'm not sure if it is correct to re-post something in a rough and reasonable non-life-style-blog like this. My poor cloud was simply blogged in chronological order, freshly made and in pretty awkward envinronment and I decided to give it a new chance to be pretty with turquoise sky-ish background and everything.

Tänään ilmaantui valoilmiö, keväinen ilta-aurinko sai kuvaamaan. Lapset eivät linssiluteina malttaneet pysyä poissa kameran edestä, mutta valo vasta huvittikin heitä. 

Today there was such a pretty evening light in the room that I felt like snapping a photo. Kids jumped to the pictures and what would be a better way  to shoot the cloud one more time.

HÄMISTYTTÖ

Ompelutyönä tämä oli vastentahtoinen. Elämäänhän kuuluu joskus mm. hämiksenmuotoisia projekteja ja vähän vähemmän mitään omaa kivaa. Hauska osuus on, että nuorimmainen lähti ihan eka kertaa kaverisynttäreille. Hämisteema oli esitetty kutsussa. Naamarin Kovaääninen lainasi veljeltään, jolla tietenkin on muskelihämiksen puku. Punaiset kaistat paidassa on kierrätetty liian lyhyeksi käyneestä trikoopaidastani, siniset suomiverkkarinväriset kaistat ovat Unisukalta vaihdettua collegea. Hämähäkinverkon piirsin tussilla. Hameen tein donitsinmuotoisesta kappaleesta tosi korkealla collegevyötäröllä vain, en viitsinyt uhrata edes resoria... Olin ihan ilahtunut, kun keksin, ettei tarvi ihan koko asua taiteilla noista räikeistä paloista, vaan voin ensin pukea lapsen mustaan paitaan ja leggareihin ja lisätä nämä teemavärit päälle vain.

Obligatory spidergirlshaped sewing project was not fun to me, but she was so happy to be invited for the first time on a friends birthday party quite on her own. Partys theme was spiderman and I made her a simple spidergirls top and circleshaped skirt. I recycled my own too short shirt for the red parts and used some new blue knit I got in exchange from Unisukka. I drew the net and simple spider with a textile marker. I was pretty relieved when I realized I don't need to make the whole costume out of those two bright colours, but can simply make her wear black shirt and leggings and just add these theme colours on top of real clothes.