En tiedä, voiko ihminen hukata housuja, mutta ehkä päiväkotilainen voi, varahousuja ehkä, jos housut ovat kolmet kahden hinnalla myytäviä Lindexin velourhousuja, joita melkein kaikki ostavat? Jostain syystä alkoi ahdistaa, kun kaapissa ei koskaan ollut pehmeitä housuja aamuisin (meillä on aika pitkä pyykkikierto...). Kokeilin perjantai-iltana, olisinko keksinyt hyvän uuden mallin lonkalta, mutta näytti TODELLA pahalta. Eli tein taas näitä samoja Elsebeth Gyntheriläisiä, joita olen nyt tehnyt jo vuosia, puntit vain pitenevät, vyötärö ei. Joku voisi erehtyä luulemaan minua tylsäksi, mutta vakuutan, että olen vain tavattoman käytännöllinen. Ja kotitekoisia pöksyjä ei kukaan voi vahingossa luulla omikseen.
Vihreä ja musta joustofrotee suht uusia, oranssi velour ensimmäisiä sisätaskuvaippatarpeisiin hankittuja JättiRätin kankaita ja sininen college viikonlopun ex tempore -ompeluseuroissa Unisukalta vaihdettua.
Weekend manufacturing. I don't know, how you really lose pants, but my son does that. I guess I shouldn't be buying the cheapest soft velourpants like everybody else but make my own ones. That way his pants wouldn't be so easily mixed with other children's clothes in Kindergarten. I didn' t manage to develop any nice new pattern and ended up sewing the same old pants from Elsebeth Gynther as I've been sewing for years. Boring but practical.
I thought I was a domestic goddess sewing four pairs of similar pants in a row but then I made my son to wear them all in a row to take my pictures with similar lighting. Pretty unsharp idea:
Mikään ei voita omatekemien housujen räikeyttä.
They do not sell this coloured pants in shops. And excuse me the black pair after this statement. Black is practical.
5 kommenttia:
Huoh. Samaa pitäisi tehdä täälläkin kahdelle lapselle. Ihan tylsää. Pitäisiköhän sitä huomenna ottaa itseään niskasta kiinni ja surauttaa pöksyjä kun laukkuprojektista puuttuu materiaalia. Hmm.
Piti tulla vielä täydentämään, että nämä sinun ompelemasti ovat kunnon väripläjäys, ei kaupasta saa tällaisia. Hienoja. Minä saan päättää tekisinkö ruskeat vai mustat vai harmaat vai tummansiniset että eipä ihme että tylsyttää. ;)
Jos joku tulee ompeluksiasi tylsäksi väittämään, on kyllä itse. Tosi hienot, hatunnosto uurastuksesta :) Mulla olis korjauspinossa neljät tai viidet harmaat pöksyt, ei kyllä huvittais tippaakaan. Ja lisääkin pitäisi ommella. Niitä harmaita meinaan. Puuh. Soudamme Joskan kanssa samaa venettä. Ei sillä, hyvä kun kelpaa. PS. pojat voi hukata IHAN mitä tahansa.
Hienot on! Samaa puhtia kaivattaisiin tännekin. Häviksissä ei taida pöksyjä olla mutta lahjepituus alkaa Haukun housuissa olemaan naftimman puoleinen.
Voi että, kuulostaa kyllä tylsältä tuo ruskea/harmaa/tummansininen puurto. Mutta voihan sitä varmaan olla ylpeä, jos äidin ompelukset kuitenkin kelpaavat!? Ja kyllähän Ukkosenkin lempiväri on musta... onneksi hän kuitenkin ihan selvästi tuntee vielä vetoa kirkkaisiin väreihin. Se on niin hellyttävää, kun poika käy kaapilla itse valitsemassa vaatteita ja ne on aina niin hassusti, mutta ajatuksella soinnutettu toisiinsa.
Lähetä kommentti