15. tammikuuta 2012

PITKÄLTI KIEPSUTETTAVAA MINULLE




Joulu tarjosi tilaisuuden istua sohvassa pyrstöllään ja heilutella puikkoja oikein-nurin. Olen niin kiitollinen sekä tilaisuudesta istua sohvassa pyrstölläni puikkoja heilutellen että tästä huivista, joka kapeanakin lämmittää neljä kertaa kaulan ympäri kiepsutettuna kivasti!

Nämä väriraidat on suunniteltu jo kauan sitten tyttäreni pitkälahkeisia, sileäneuleisia vaippavillahousuja varten, mutta vaippavalmistusväsymys iski, kun välineistö tuppasi olemaan enemmän kuin riittävää ja jäi sekin mestariteos näkemättä. Ne pikku jalkojen mukaan mietityt väripalkit piti siirtää huiviin ja aika kaposa siitä sitten tuli, jotta raidat eivät uuvuttaisi lyhytpinnaista kutojaa neulojaa. Lanka on sama vaippalanka kuin viimetalvisessa Mario-myssyssäni, Patonsin merinovillalanka ompeluseuran Atlantin-takaisen megatilauksen jäljiltä vuosien takaa. Onneksi minulle tuo lanka näyttäisi soveltuvan yllättävän hyvin muuhunkin kuin vaippakäyttöön, sitä nimittäin piisaa kaikissa väreissä aina vaan. Viimevuotinen pipo on vielä ihan siisti, vastaavassa ajassa edellinen Aino-lankainen Mario-myssyni nyppyyntyi ja levähti muodostaan ulos. Eikä Patons pehmeänä vaippalankana ihan kamalasti kutitakaan herkkää otsaani, paitsi välistä, mutta ainahan voin lanoliinittaa resorin, josko kutina sitten lakkaisi! Eräänä hyvänä puolena listattakoon vielä paksuus, kärsimätön neuloja saa nopeasti näkyvää aikaiseksi paksuilla puikoilla.

I was lucky to be able to sit very much on sofas during Christmas and knit. Such a luxury! 

These colourblocks were originally planned to become a pair of cloth diaper covering long woollen pants for my baby girl, but she had enough of mama-made diaper stuff and those were never made.  Great, that this Patons merino (which I ordered a pretty exaggerated amount from the other side of the Atlantic Ocean just to get it cheaper than in Finland, which is not really a money saving way of thinking) seems to fit to other sort of projects, too. My perfect beanie from the last winter has held its shape nicely and is in every respect in almost perfect condition to be my self made one year old woollen beanie. It is also very little itching, thanks to soft diaper wool. Turning the idea of block striped baby pants into a scarf and holding the stripe proportions led me to a really narrow scarf, but I made it long enough to wrap four times around my neck, so that it is winter proof anyway.

Anteeksi, jos joltakulta menee näkö, mutta laitan nyt kauniiden ulkovalokuvien perään myös yhden rumavaloisen sisäkuvan, jossa näkyy huivi koko pituudessaan.

Lisäksi siinä näkyy uutta valkoista seinää ja hyvä alku ympäri käsityö- ja sisustusblogimaailmaa levinneestä pompulanaulakkorykelmästä. Ne, jotka ovat käyneet meillä, ymmärtävät, miten lämpimän kiitollisina täällä tervehdimme uusien valkoisten seinien suomaa yllättävää puhtauden vaikutelmaa. Ja ne, jotka muuten tuntevat minua, saattavat tietää, miten olen vuosia ollut innostunut shakereistä, jotka varustivat huoneensa mahtavilla naulakkoriveillä ja miten olen halunnut toteuttaa tuota naulakkoideaa uudelleen sovellettuna itsekin.

I'm sorry, if you get blind, but I add one ugly coloured photo from inside, too, where you see the whole long scarf. And a new White wall, which is always appreciated in this house. And a brave, small beginning of shaker wall pegs newly interpreted, which I have been wanting for ages and which is also so darn fashionable in blogland nowadays.

4 kommenttia:

unisukka kirjoitti...

Sinulle! Hauskaa vaatetta sinulle! Jee!

PS. jos sattuu olemaan nöttönen tai pari Sagea (vaaleanvihreää, kylmän väristä) niin täällä olis sattumoisin tarvetta. Olen joko arvioinut takkiin tarvittavan määrän väärin tai hukannut yhden kerän. Veikkaan jälkimmäistä.

mirveli kirjoitti...

Ihana kieputettava! Pitäisiköhän ottaa seuraavaksi huvitus-käsityöksi itsellekin? Patons ylitarjonnasta tuli mieleen, että Ullaneuleessa oli viime talvena lapasohje ko. langalle. Tarttiskin penkoa esiin, varmaan huovuttuisi kivasti ihan lumileikeissä lämpimäksi....

LEPÄÄVÄ ESTEETIKKO kirjoitti...

Unisukka, laitoin sulle facebookissa Sage-viestin. Tosin itse käyn facebookissa niin harvoin, että minut saa paremmin blogin kautta kiinni, täältä kun lähtee ilmoitus sähköpostiin, jos on tullut kommentteja. (Ehkä facebookistakin saa, mutten jaksa ottaa selvää, miten...)

Taidan laittaa uuden kategorian, "minulle", ihan tsemppaamaan itselle tekemistä.

Mirveli, onhan tuo periaatteessa huovuttuvaa, kuuma yövaippa kumminkin sai haarat aikoinaan huopumaan, mutta yllätyksekseni omana piponani lanka on pysynyt tosi siistinä! Ei tippaakaan nyppyisyyttä tai huopumista tai levähtäämistä edes.

unisukka kirjoitti...

Kiitos viestistäsi. Pommitan monesta suunnasta parhaan osumatuloksen saavuttamiseksi :)

Tein kerran Villahousulle unilapaset Patonsista ja se huopui tosi kivaksi pinnaksi koneessa. Tarkoitukseni oli alunperin tehdä Pirtin Kehräämön pässinpökkimästä, mutta silmäni valitsivat väärän langan. Käteni tunnisti sen kyllä heti, mutten jaksanut vaihtaa. Patons on ihanaa!