LÄMMIN PARI

Joulu oli hyvä, vaikkakin märkä, pimeä, nopea ja myrskyinen.

Jännitystä riittää laiskalla kutojalla, eiku neulojalla, silti omastakin takaa. Mustat huopashanskat valmistuivat isälleni lahjaksi melkeinpä viime metreillä. Peukut neuloin pimeällä automatkalla aatonaattona, huovutus tapahtui vanhempieni pesukoneessa seuraavana yönä ja aattoaamuna haroin kauhistuneena tukkaani kylppärissä ja venyttelin, vanuttelin villisti huopuneita hanskoja. Vielä piti lainata isältä pihtejä, että sain leikattua kaikki sisäänhuopuneet hakaneulat hanskoista... Sitten enää pieni föönäys ja lahja oli valmiina paketoitavaksi useampi tunti ennen joulupukin tuloa!

It was a nice christmas, although wet and dark and stormy and quickly over. 

I had my share of excitement already before the actual festivities, because finishing this pair of felted gloves for my father got pretty tight. I knitted the thumbs in the car on previous day, felted the pair in my parents' washing machine the next night and shaped the oddly felted mittens in the morning. I even had to borrow a pair of pliers from my father to be able to cut away about 5 safety pins sunk in the felt. After a short use of hair dryer I was ready to wrap the mittens, several hours before Father Christmas came.

TIP TAP

Tonttulakit olivat passelin pieni pakkopulla. Eräänä iltapäivänä päiväkodista muistutettiin, että seuraavana päivänä on sitten vanhainkodin laulukeikka ja oman tonttulakin saa ottaa mukaan. Ööh. Minulla on  salatraumaattinen tonttulakki-inho, jonka vuoksi, luulisin, meillä  kaupasta ostetut karkeat yksi-koko-ei-passaa-kellekään -tötteröhatut vain säännöllisesti katoavat joulujen välillä.

Kuulin huhun, että Unelia olisi tehnyt tästä Mjukatygerin pilkkukankaasta tonttulakkeja. Itsellenikin oli mieleen valita jotain muuta kuin tasaisen punaista. Joustavasta kankaasta ommeltuna lakki on varmaan vähän mukavampi päässä. Valitettavasti en jaksanut illan pimeydessä enää etsiä kulkusta tupsun sisälle, mistä alkuun tuli sanomista, mutta onneksi rutina on nyttemmin loppunut ja lakki näyttää kelpaavan molemmille käyttäjille.

Hyvä aika vuodesta, laskeudutaan viettelemään mieluisalla tavalla!

This elf-type hat is a must for children here in Christmas-time. I think I have some kind of trauma of those cheap one-size-fits-nobody -hats, made of hard fabric, which makes our santas-helper-hats always disappear during the year. One December afternoon at Kindergarten they reminded me of the next days singing gig to some old people's home and told to bring your own elf-hat with you. Oh dear. But it was quick to sew and I guess this stretchy hat is way more comfortable than the usual ones. At first my son had some complaints about the missing jingle bell inside the stuffed point, but now we are all happy with the results of the obligatory evening sewing of mine.

Have a pleasant Christmas time!

KAAMOKSEN AURINKO 2

Ruutukangas on nettitilaus Lasten Metsolasta. Paketin avattuani haukoin hetken henkeäni, mutta päätin kuitenkin tykätä keltaisesta. Ja Ukkonen päätti myös. Aika vähän olen saanut ommeltua, mutta pojan siistimmät housut olivat vissisti oikea kohde panostaa, pikkusiskolla kun on pelkästään lainamekkojakin talvikauteen kahdesta tuttavaperheestä useampi kappale. Hyvä kun löysin tämän pirtsakan kankaan tähän synkkään, mustaan, märkään vuodenaikaan.

This fabric was an ex tempore web shop purchase. I had to breath really deep when opening the package, but I decided almost instantly to like the yellow. And luckily did he, too. I haven't been sewing too much lately, but I think these sort of nicer pants for my boy were a good choice to make. His sister has enough winter dresses, also several borrowed ones from two friends of mine. I'm glad about this brightening colour to this dark season, which is this year so desperately wet and black. 

Malli on muutoin tuttu Elsebeth Gyntheriläinen, mutta tein  Made-blogin ohjeen mukaan  pienet muutokset, jotta sain housut edestä sileiksi. Kuminauhavyötärö jäi vain takakappaleen osalle, mikä tekee housuista hitusen isomman pojan näköiset.

This is my usual pants pattern from Elsebeth Gynthers 70's book, but I made small alterations according to Made-blogs tutorial of flat front pants.

KUDEHUIVI

Täytin tänä syksynä hyvin monta vuotta. En ole juhlivaa tyyppiä ja sanoin ystävilleni, että pidän pienet ompeluseurat vain, jotta saan muutamia kavereita kokoon. Vaan hepä tarttuivat asiaan ja järjestivät hauskan lauantaipäivän hyvän ruoan, viinin, suklaakakun ja käsitöiden merkeissä (puhumattakaan kyyneliin asti liikuttavan tyylikkäistä lahjoista ja hyvästä kortti/profiilikuvasta, ks. oikeaan palkkiin). Kaikki oli siis viimeisen päälle ja käsityökin oli valmiiksi keksitty ja valmisteltu! Teimme kudehuiveja, joista tuli oikein viehättäviä ja aivan epierilaisia jokaisella osallistujalla.

I got really old this autumn. Not being a partying kind of person, I just told my friends I would arrange some kind of sewing club to sit down and chat with friends. But these great friends made it all for me, organized a fun saturday with good food, wine, chocolate cake and handicrafting (not to mention stylish gifts and the great card that became my profile picture here in the crafty space). It was all nicely planned, even the handicraft we all made. We cut these fun scarfs out of jersey and they were all pretty and totally different from each others.

Ainoa aivan lievästi nolostuttava yksityiskohta on, että huomasin jälkikäteen, että huivi on itse asiassa parturini keksimä disaintuote. Hänen tekemänsä ovatkin aika paljon reippaampia volyymiltään kuin nämä kotitekoiset huivimme, mutta tosi hyvin pelittävät nämä omatekemätkin. Olen oikein tyytyväinen!

Later I found out that this scarf idea was actually my hairdressers own design product which she is really selling for money on design fairs. Oops. In the end these home made ones are pretty small and modest compared to hers but they work quite fine, I'm happy.

Punasävyisen huivin lupasin äidilleni, jolle olin juuri antanut punaiset legokorvikset. Tämän viime hetken huivin inspiraationa toimi korkealentoisesti kummityttöni päällä ollut H&M-neulemekko! Joskus väriyhdistelmien lainaaminen on oikein toimiva tapa löytää uutta omien väriurien ulkopuolelta.

I promised to give this red one to my mom, who I just had given red lego earrings for her birthday. This last minute scarf was inspired by the pretty knit H&M-dress my goddaughter was wearing that day. Lending colour combinations is sometimes a good way to find something new and fun. Those first two were pretty old combinations to me.